Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisten alojen tutkimus vähentynyt
Suomessa tarvitaan kipeästi radikaaleja, vaikuttavia ja laadukkaita vihreää siirtymää edistäviä innovaatioita pienten parannusten ja toiminnan tehostamisen sijasta. Tällaisten innovaatioiden syntyminen edellyttää huipputason tieteellistä tutkimusta.
Vihreän siirtymän toteuttamisessa keskeistä on luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellinen tutkimus ja siitä nousevat innovaatiot. Näiden tieteenalojen tutkimuksen resursointi sekä yliopistoissa että valtion tutkimuslaitoksissa on kuitenkin ollut pahasti laskusuunnassa viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä käy ilmi Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun teettämästä, tänään julkaistusta selvityksestä. Selvityksen on tehnyt Aula Research Oy ja se perustuu mm. Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen aineistoihin.
Rahoituksen supistumisen seurauksena vuosina 2012 – 2019 yliopistojen tutkimustyövuodet näillä aloilla ovat vähentyneet 111:lla, eli noin 3 prosentilla. Muilla tieteenaloilla tutkimustyövuosien määrä on samalla ajanjaksolla kasvanut.
Yliopistojen ja korkeakoulujen ohella luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisten alojen tutkimustietoa tuotetaan ns. sektoritutkimuslaitoksissa.* Valtion tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen (TULA) seurauksena valtio on 2010-luvulla vähentänyt näiden ns. sektoritutkimuslaitosten tutkimusrahoitusta yli 20 prosentilla ja tutkimustyövuosia yli 40 prosentilla.
– Tämä on räikeästi ristiriidassa vihreän siirtymän tavoittelun kanssa. Juuri näillä tieteenaloilla ja tutkimuksella tuotetaan se tieto ja osaaminen, joka edistää siirtymistä uusiutumattomien luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön, toteaa Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo.
Suomi tarvitsee huippuosaamista luonnon-, ympäristö- ja metsätieteissä, keskinkertaisuus ei riitä. Yliopistot ja valtion sektoritutkimuslaitokset tuottavat merkittävän osan siitä tieteellisestä tiedosta, jota myös kestävää tulevaisuutta rakentavissa yrityksissä tarvitaan. Siksi näiden alojen rahoituskehitys pitää kääntää positiiviseksi, tarvittaessa erikseen ohjatulla rahoituksella.
Kestävän tulevaisuuden rahoitus -selvityksen toteutti Aula Research Oy. Selvitys perustuu Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tietopalvelu Vipusen tilastoaineistoihin ja lisäksi on haastateltu seitsemää alan vaikuttajaa ja huippuasiantuntijaa Suomessa, jotka ovat: Sitran kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar, Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tutkimusjohtaja Jyrki Ali–Yrkkö, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto ja Luonnonvarakeskus Luken pääjohtaja Johanna Buchert.
Koko raportti on luettavissa pdf-muodossa Loimun verkkosivuilla https://www.loimu.fi/uploads/2022/12/bca06959-kestavan_tulevaisuuden_rahoitus_2022.pdf
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Mikko Salo, mikko.salo@loimu.fi ja puh. 041 458 0033 Koulutus- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Aaro Riitakorpi, aaro.riitakorpi@loimu.fi ja puh. 09 6226 8516 .
* Tarkastelussa mukana olevat valtion sektoritutkimuslaitokset: Luonnonvarakeskus Luke, Suomen Ympäristökeskus SYKE, Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus GTK, Teknologian Tutkimuskeskus VTT ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.