Suomi tarvitsee investointiohjelman tukemaan vähähiilisyyttä edistäviä investointihankkeita
Suomi on asettanut kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet, joiden mukaan olemme hiilineutraali maa vuonna 2035. Siksi TKI-investointeja tulisi suunnata entistä suuremmalla osuudella hankkeisiin, jotka edistävät siirtymistä uusiutumattomien luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön.
– Jotta asetetut tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa, meidän tulee luoda investointiohjelma, joka tukee teollisuuden uudistumista ja josta rahoitetaan kilpailukykyä parantavia ja vähähiilisyyttä edistäviä investointihankkeita, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo
Vihreän siirtymän edellyttämien innovaatioiden, tietotaidon ja osaamisen syntymisen ja kehittämisen ehdoton perusedellytys on riittävä ja korkeatasoinen luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellinen tutkimus.
– Erittäin huolestuttava kehityssuunta on ollut se, että luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisten alojen tutkimustyövuosia yliopistoissa on 2010-luvulta lähtien vähennetty luonnontieteissä 3 prosentilla ja maatalous- ja metsätieteissä 6 prosentilla. Näiden alojen tutkimuksen rahoituskehitys pitää kääntää positiiviseksi, tarvittaessa tähän tutkimukseen erikseen ohjatulla rahoituksella, Salo sanoo.
Lisäksi pitkäjänteisen kehittämistoiminnan kannalta avainasemassa olevien valtion sektoritutkimuslaitosten rahoitusta on nostettava tuntuvasti, jotta muun muassa pitkiin aikasarjoihin perustuvan tutkimuksen jatkuvuus voitaisiin turvata. Valtion sektoritutkimuslaitosten* tutkimustyövuosien määrä on pudonnut 40 prosenttia 2010-luvulla.
– Näin ei voi jatkua, jos aiomme oikeasti saavuttaa TKI-toiminnassa haluttuja tuloksia.
Suomalaisen TKI-toiminnan kehittäminen on yli vaalikausien ulottuva projekti, jossa valtiovallan, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän pitää toimia mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä yhteisten, kaikkia osapuolia hyödyttävien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan se, mihin suuntaan TKI-toimintaa kehitetään.
– Vuoden alusta voimaan tullut T&K-rahoituslaki ja verokannustimet sekä pitkäjänteinen suunnitelma ovat erittäin hyvä alku. Tuleva vaalikausi näyttää, ovatko poliittiset päättäjät tosissaan erityisesti vihreän siirtymän toteuttamiseen liittyvän TKI-toiminnan kehittämisessä, Salo toteaa.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Mikko Salo, mikko.salo@loimu.fi ja 041 458 0033.
*Tarkastelussa mukana olevat valtion sektoritutkimuslaitokset ovat Luonnonvarakeskus Luke, Suomen Ympäristökeskus SYKE, Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus GTK, Teknologian Tutkimuskeskus VTT ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Tule mukaan keskustelemaan muun muassa näistä aiheista – osallistu Loimun vaalipaneeliin!
Loimu järjestää 8.2. klo 17.00 – 19.00 Kansallismuseon auditoriossa vaalipaneelin Kestävä tulevaisuus -teemalla, jossa nostamme keskusteluun mm. TKI-rahoituksen tulevaisuuden. Panelisteina kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.), kansanedustaja Tiina Elo (vihr.), työministeri Tuula Haatainen (sd.), kansanedustaja Harry Harkimo (liik.), kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.), kansanedustaja Petri Huru (ps.), maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.), poliittinen asiantuntija Tapio Luoma-aho (kd.) ja kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.).
Voit seurata vaalipaneelia myös suoratoistona Loimun verkkosivuilla olevasta linkistä.
Viime vuonna julkaistussa Kestävän tulevaisuuden rahoitus -raportissa esitimme 9 keskeistä toimenpide-ehdotusta suomalaisen TKI-toiminnan kehittämiseksi. Tutustu raporttiin tästä