Loimun vaalipaneeli alkaa pian – tule kuuntelemaan, miten päättäjät rakentavat kestävämpää tulevaisuutta Suomelle!
Voit myös seurata paneelikeskustelua suoratoistona netin välityksellä linkistä
https://live.kansallismuseo.fi/?live=loimurypaneeli
Loimu järjestää oman eduskuntavaalipaneelin Kansallismuseon auditoriossa keskiviikkona 8.2.2023 klo 17.00–19.00 aiheella ”Kestävä tulevaisuus”. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu klo 16.00 alkaen.
Paneeli rakentuu asiantuntijoiden alustuksille mm. osaamisesta, koulutuksesta sekä bio- ja kiertotaloudesta. Puheenvuoron pitävät Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Sasu Tarkoma Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskus Luken pääjohtaja Johanna Buchert. Tilaisuuden juontaa toimittaja Laura Ruohola.
Olemme pyytäneet paneeliin kansanedustajia kaikista puolueista. Mukaan ovat lupautuneet ministerit Tuula Haatainen (sd.) ja Antti Kurvinen (kesk.), kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Tiina Elo (vihr.), Harry Harkimo (liik.), Petri Huru (ps.), Veronica Honkasalo (vas.), Anders Portin (r.) sekä poliittinen asiantuntija Tapio Luoma-aho (kd.).
Tervetuloa mukaan!
Vaalipaneelia seuraamaan mahtuu paikan päälle 150 osallistujaa. Ilmoittaudu nyt!
Loimun kärkitavoitteet eduskuntavaaleihin 2023
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry kokoaa yhteen noin 16 000 korkeasti koulutettua asiantuntijaa. Loimun jäsenet ovat koulutukseltaan biologeja, biotieteilijöitä, fyysikoita, geologeja, kemistejä, limnologeja, maantieteilijöitä, matemaatikoita, meteorologeja, metsänhoitajia, tilastotieteilijöitä, ympäristötieteilijöitä – ja monia muita. Loimulaiset työskentelevät asiantuntija- ja johtotehtävissä useilla eri aloilla ja sektoreilla.
Loimun yhteiskunnallisia tavoitteita on laajemmin koottu Loimun Kestävän tulevaisuuden ohjelmaan. Loimulle erityisen tärkeitä tavoitteita vuonna 2023 alkavalle eduskuntavaalikaudelle ovat:
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta
Tavoite TKI-rahoituksen nostamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on laajasti jaettu niin puolueiden, elinkeinoelämän kuin kansalaisyhteiskunnan kesken. Vuonna 2021 parlamentaarinen TKI-työryhmä julkaisi ehdotuksensa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Loimun tavoitteena on, että eduskunta viipymättä päättäisi TKI-työryhmän ehdotuksen mukaisesti säätää T&K-rahoituslain sekä laatisi lakisääteisen kehyskautta pidemmän T&K-rahoituksen suunnitelman.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta tulee lisätä sellaisille aloille, joiden kehittämisestä Suomelle on eniten hyötyä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ihmiskunnan suurin haaste tulevina vuosikymmeninä ja vuosisatoina. Suomessa on maailmanluokan osaamista ilmastoviisaiden ja luonnonvaroja säästävien ratkaisujen luomisessa. Siksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan investointeja tulee suunnata sellaisiin hankkeisiin, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta, vähähiilisyyttä ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä.
Laadukas luonnonvarojen hoito ja ympäristönsuojelu vaativat riittävän rahoituksen
On erittäin tärkeää, että Suomen ympäristönsuojelua sekä luonnonvarojen hoitoa ja käyttöä koskevat päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Se on mahdollista vain, jos päätöksentekijöillä on käytössään pitkät tutkimukselliset aikasarjat metsien, vesien, meren, eliöstön, maaperän ja ilmaston tilasta. Näiden seurantajärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen on investoitava riittävästi resursseja.
Ympäristön kestävyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää vaikuttavaa ja toimivaa hallintoa. Hankepohjaisen rahoituksen lisäksi ilmastotyö, muu ympäristönsuojelu sekä YM:n ja MMM:n rahoituksella tehtävät työt tarvitsevat jatkuvaa rahoitusta valtiolta kunnille ja alueellisille viranomaisille; pysyväisluonteisia tehtäviä ei tule teettää määräaikaisuuksissa. Lisäksi Suomi tulee säilyttää ympäristönäkökulmat vastuullisesti huomioivana houkuttelevana investointimaana ja näiden toimintaedellytysten varmistamiseen tulee varata riittävät resurssit ympäristöhallinnossa; kuntia, oikeusasteita ja lainsäädännön kehittämistä unohtamatta. Bio- ja kiertotalous ovat avainasemassa suomen menestykselle. Maan hallituksen tulee tukea omilla toimillaan ja investoinneillaan bio- ja kiertotaloussektoria tavoitteiden saavuttamisessa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen Helmi-ympäristöohjelma on hyvä esimerkki sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä.
Vaikuttavia luonnonhoitotoimenpiteitä tulee edistää laaja-alaisesti. Luonnonhoito- ja suojelutoimenpiteitä tulee monipuolistaa myös jatkossa sekä turvata niiden riittävä rahoitus. Vapaaehtoiset keinot ovat tärkeitä.
Metsien kasvua, hiilensidontaa ja ympäristökestävyyttä ylläpidetään sekä vaalitaan oikea-aikaisilla puuston kasvua tukevilla metsänhoitotoimenpiteillä. Ilmastokestävän metsätalouden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisia toimia. Pitkäjänteiseen metsien hyvään hoitoon ja kasvuun panostaminen vaatii kannustejärjestelmien jatkuvuutta.