Perhevapaauudistuksella kohti tasa-arvoista työelämää

Uusi laki takaa syntyvän tai adoptoidun lapsen vanhemmille oikeuden aiempaa tasapuolisempiin vanhempainvapaisiin, mutta siitä, maksetaanko näiden vapaiden ajalta palkkaa, sovitaan työehtosopimuksissa. Jos palkallisuudesta ei ole sovittu, saa vanhempainvapaalta pelkän Kelan päivärahan. Useimmille lapsiperheille näiden ero on huomattava.

Uudistuksella pyritään lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja huomioimaan aiempaa paremmin erilaiset perhemuodot, kuten kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman perheet. Yhden vanhemman perheessä vanhempi saa käyttää kahden vanhemman kiintiöt.

Uudistuksen tavoitteena oli, että

• kaikki lapset tulevat yhdenvertaisesti kohdelluiksi perhemuodosta riippumatta
• perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken
• yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat
• sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät

Julkisella sektorilla uuden lain mukaiset perhevapaakirjaukset saatiin sisällytettyä valtion virka- ja työehtosopimukseen 2022 – 2024. Myös yksityisellä sektorilla yliopistojen työehtosopimuksessa 2022 – 2024 vanhempainrahakaudella molemmilla vanhemmilla on 32 ensimmäistä arkipäivää palkallisia.

Yksityisellä sektorilla vuoden 2022 alussa tehdyissä neuvotteluratkaisuissa perhevapaakysymyksistä ei kuitenkaan päästy sopimukseen. Yksityisen sektorin akavalaisia edustavan Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tavoitteena on ollut saada kirjattua vastaava uudistus kaikkiin vuodelle 2023 neuvoteltuihin työehtosopimuksiin. Kirjaukset onkin saatu monille aloille, kuten teknologiateollisuuteen, suunnittelu- ja konsulttialalle, energia-alalle ja tietotekniikan palvelualalle. Palkallisten vapaiden pituus eri sopimuksissa tosin vaihtelee.

– Tämä sopimuskierros yksityisellä sektorilla on ollut erittäin vaikea ja haastava. Perhevapaauudistusten tuomien muutosten neuvotteleminen työehtosopimuksiin on vaatinut pitkiä ja vaikeita neuvotteluita, jotka joillakin aloilla ovat vieläkin kesken. Ei voi muuta kuin ihmetellä sitä, miten tasa-arvon edistäminen vielä tänäkin päivänä voi olla näin haasteellista, toteaa Loimun yksityisen sektorin neuvottelupäällikkö Anna Kytömaa.