Loimu: Metsäkeskuksen muutosneuvottelut osoittavat hallitusohjelman metsäkirjausten olevan vaarassa
Metsänomistajia neuvova ja metsälakia valvova Suomen metsäkeskus on heikentyvän taloustilanteensa takia ilmoittanut muutosneuvotteluista, joissa jopa 80 työpaikkaa on uhattuina.
– Tämä on esimerkki siitä, että hallitusohjelmaan sisältyvät metsiä koskevat, sinänsä hyvät kirjaukset ovat vaarassa jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia, sanoo neuvottelupäällikkö Jukka Sippola Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimusta.
Loimu vaatii, että metsäkeskuksen rahoitusta lisätään valtion budjetissa. Metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudelle ja valtion verotuloille on huomattava.
Hallitusohjelmassa on useita viittauksia erilaisiin parempaa metsänhoitoa ja metsäympäristön hoitoa edistäviin kampanjoihin. Kaavaillut valtionapuleikkaukset heikentävät merkittävästi metsäkeskuksen kapasiteettia kampanjoiden tai muiden metsätalouden käytäntöjä parantavien tehtävien toteutukseen.
Kestävä metsätalouden kannustejärjestelmä Kemera on päättymässä ja metsäkeskus on siksi ruuhkautunut metsänomistajien Kemera-hakemuksista. Metsäkeskus on ottamassa uuden lain mukaisen metsätalouden kannustinjärjestelmä Metkan vuodesta 2024 lähtien, mutta myös vanhaa Kemera-järjestelmää pitää valvoa vuoteen 2026 asti. Sekä tietojärjestelmien kehittäminen että nykyisetkin henkilöresurssit ovat metsäkeskuksessa kovilla tässä tilanteessa.
Metsäkeskus on joutunut käyttämään tasettaan tietojärjestelmien kehittämiseen, koska maa- ja metsätalousministeriöstä saatu rahoitus ei riitä ministeriön vaatimien järjestelmien kehittämiseen.
– Tilanne on pitkän päälle kestämätön. Metsäkeskuksen on saatava lisärahoitusta, jotta sille asetetut tehtävät, kuten digitalisaation lisääminen ja sähköiset palvelut, voidaan kunnialla toteuttaa ja muutosneuvottelujen henkilöstövaikutukset minimoida, Sippola sanoo.
Myös metsäluonto kärsii leikkauksista
Metsäkeskus on kehittänyt työvälineitä ja menetelmiä metsävaratietoihin perustuvan luontotiedon tunnistamiseksi ja monipuolistamiseksi. Tällaisia luontotietoja ovat esimerkiksi isot haavat, säästöpuut ja metsän kerroksellisuus. Monimuotoisuusmuuttujien jatkokehittäminen ja tuominen osaksi kaukokartoituspohjaista tiedonkeruuta edellyttäisi lisäystä metsäkeskuksen resursointiin, mutta tämäkin työ on uhattuna leikkausten takia.
Hallitusohjelmassa todetaan, että yksityisten metsänomistajien tietoisuutta lisätään erityisen suojeluarvon omaavien metsien suojelumahdollisuuksista. Tehokkain tapa toteuttaa hallitusohjelman kirjaus olisi varmistaa maastotarkastuksilla potentiaaliset metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt. Tämäkin työ jäänee toteutumatta, jos henkilöstöleikkaukset toteutuvat.
Helmi-elinympäristöohjelmalla 2021−2030 pyritään vahvistamaan luontomme monimuotoisuutta ja turvaamaan elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Metsäkeskuksen valtionapuun sisältyy siirtomääräraha Helmi-ohjelman toimeenpanoon vuosina 2023−2024.
– Mikäli metsäkeskuksen halutaan tekevän Helmi-töitä myös vuoden 2024 jälkeen, tulisi sille ohjata varoja Helmen toimeenpanoon”, Sippola muistuttaa.
Lisätietoja:
-
Jukka Sippola
Neuvottelupäällikkö