Työttömyysturvan leikkaukset hyväksytty eduskunnassa
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.
Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa ensi vuoden helmikuussa. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.
Omavastuuaikaa pitenee tammikuun alussa
Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään tammikuussa. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa.
Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Muutoksen seurauksena työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomapäivistä maksettu lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle. Tätä kutsutaan lomakorvauksen jaksottamiseksi. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen noin kuukauden ajaksi.
Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.
Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa
Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun. Lapsikorotuksen määrä on maaliskuun loppuun asti 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.
Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.
Ansiosidonnaista saadakseen on työskenneltävä vuosi, jos työt päättyvät syyskuussa tai sen jälkeen
Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu syyskuussa. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Syyskuun alusta alkaen vaaditaan vuoden työtä. Työssäoloehto muuttuu samalla tuloperusteiseksi eli se euroistetaan. Euroistamisen myötä ansiopäivärahaoikeus määrittyy tehtyjen työtuntien sijaan maksetun palkan perusteella. Palkkaraja on 930 euroa kuukaudessa. Syyskuusta alkaen ansiopäivärahaa saadakseen on siis työskenneltävä 12 kuukauden ajan siten, että palkka on kuukaudessa vähintään 930 euroa. Jos palkkaa on maksettu 465–930 euroa kuukaudessa, kertyy puolikas työskentelykuukausi.
Työskentelykuukausia voi kerryttää 28 kuukauden ajan, mikä tarkoittaa kahta vuotta ja neljää kuukautta. Esimerkiksi opiskellessa työskentelykuukausia voi kuitenkin kerryttää pidemmältä ajalta.
Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta
Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.
Päivärahan laskeminen muuttuu vuodenvaihteessa kuitenkin hieman, sillä ansiopäivärahan perusteena olevaan palkkaan tehtävä prosenttivähennys laskee. Vähennys perustuu palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuihin sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksuun. Vähennys on tänä vuonna 4,4 %. Ensi vuonna vähennys on 3,76 %.
Koonti lakimuutosten voimaantulosta
- Omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.
- Lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.
- Lapsikorotusta ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.
- Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.
- Vuoden työskentelyä vaaditaan, jos työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.