Työelämässä ketään ei saa syrjiä – ammattiliitot ottavat yhä vahvempaa roolia vähemmistöjen puolustamisessa 

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet toteutuvat työelämässä vielä aika heikosti, etenkin jos tilannetta katsoo maailmanlaajuisesti. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on tänä keväänä aloittanut hankkeen, jossa tuetaan kansainvälisen sateenkaarioikeuksia edistävän ay-verkoston toimintaa. Myös Loimu on tehnyt lahjoituksen hankkeen tukemiseen.

Suomalaiset liitot ovat nyt aktivoituneet tukemaan kansainvälistä sateenkaariverkostoa. Loimun hallitus päätti maaliskuun kokouksessaan, että lahjoitamme 1300 euroa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä -hankkeelle, jolla vahvistetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden asemaa globaalisti. Heidän asemansa on hankala niin työelämässä kuin laajemminkin yhteiskunnissa, erityisesti kehittyvissä maissa.  

Työelämässä ketään ei saa syrjiä. Syrjimättömyys kuuluu kansainvälisen työjärjestön ILOn perusoikeuksiin ja koskee kaikkia YK:n jäsenmaita. Lisäksi jopa 175 maailman valtiota on vahvistanut syrjinnän kieltämistä koskevan ILOn yleissopimuksen. Maat ovat siis erikseen varmistaneet, että niiden laindäädäntönsä on sopimuksen mukainen.  

Jo 1950-luvulla laaditussa sopimuksessa ei tosin mainita erikseen vähemmistöjen oikeuksia. Monissa maissa kuten Suomessa on kuitenkin yhdenvertaisuuslaki, joka kieltää syrjinnän myös seksuaalisen suuntautumisen perusteella.  

– Sateenkaarioikeuksien tilanne siis näyttää paperilla aika hyvältä. Käytännössä tilanne ei ole ihan niin valoisa, toteaa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Tarja Valtonen.  

Salatako identiteetti vai ottaa riski ja kertoa? 

Töissä käyvillä sateenkaari-ihmisillä on usein muita pienemmät ansiot ja etenemismahdollisuudet. He kohtaavat häirintää ja väkivaltaa työyhteisössä todennäköisesti useammin kuin enemmistöön kuuluvat. 

– He joutuvat monesti myös piilottelemaan identiteettiään työelämässä, mikä saattaa näkyä mielenterveysongelmina. Identiteetin paljastuminen voi johtaa potkuihin tai siihen, ettei saa töitä lainkaan, kuvaa Valtonen.  

Jos taas isot ongelmat alkavat jo ennen työelämää eikä ihminen ennakkoluulojen takia pääse koulutukseen, terveyspalveluihin tai asuntoon, hänen mahdollisuutensa työllistyä ovat heikot. Monet päätyvät epävirallisiin ja turvattomiin töihin etenkin globaalissa etelässä. 

Kun mennään toiseen ääripäähän ja hyvässä asemassa oleviin ihmisiin, niin kansainvälisissä tehtävissä työskentelevät saattavat päätyä työkomennuksille maihin, joissa heidän identiteettinsä on laiton, eikä työnantaja välttämättä suojele palkollistaan millään tavoin.  

Konservatiiviset arvot valtaavat alaa 

Monissa maissa eri puolilla maailmaa konservatiivisuus on nyt vahvoilla. Useiden järjestöjen mukaan tilannetta pahentaa esimerkiksi Afrikassa kasvava anti-gender-liike, joka on hyvin järjestäytynyt ja rahoissaan. Sen takana ovat länsimaiset, usein yhdysvaltalaiset kristilliskonservatiiviset organisaatiot. 

Esimerkiksi Ugandassa pelkästään seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön identifioituminen on rangaistava asia. Lakeja on muissakin maissa tiukennettu vähemmistövihamielisempään suuntaan, ja rangaistusasteikon ääripäässä on kuolemanrangaistus. 

Niinpä monet pysyvät kaapissa, koska oikeuksien toteutumisesta ei ole mitään takeita. Pahimmillaan identiteetti asettaa ihmisen vaaraan.  

Tukea sateenkaariverkoston toiminnalle globaalissa etelässä 

Ammattiliittojen tehtävä on kuitenkin kaikkialla maailmassa valvoa kaikkien työntekijöiden oikeuksia, myös eri vähemmistöryhmien. 

Ay-liike onkin eri puolilla maailmaa ottanut harppauksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustamisessa, mutta esimerkiksi SASKin Solidaarisuuspäivillä alkuvuodesta puhuneen asiantuntijan James Cavalluzzon mukaan teema saa liitoissa usein imagollisesti ehkä tärkeän mutta panostuksena silti vähäisen roolin.  

SASKin Solidaarisuuspäivillä paneelikeskustelijoina LGBTIQ+ Workers’ Networkin James Cavalluzzo, Seta ry:n Pekka Rantala ja Ammattiliitto Pron Tanja Lehtoranta. Kuva: Lassi Kaaria
Sateenkaarioikeuksista käytiin vilkasta keskustelua SASKin Solidaarisuuspäivillä helmikuussa, paneelikeskustelijoina LGBTIQ+ Workers’ Networkin James Cavalluzzo, Seta ry:n Pekka Rantala ja Ammattiliitto Pron Tanja Lehtoranta. Kuva: Lassi Kaaria

SASK on tänä keväänä aloittanut hankkeen, jossa tuetaan kansainvälisen sateenkaarioikeuksia edistävän ay-verkoston toimintaa. Eri toimialojen ammattiliittojen maailmanjärjestöt ja monet niiden jäsenjärjestöt ovat perustaneet LGBTI Workers -verkoston, joka tarvitsee tukea.  

SASKin ja suomalaisen ay-liikkeen tuella on tarkoitus vahvistaa verkoston toimintaa globaalin etelän maissa. 

Hankkeessa annetaan väkivallan ja häirinnän vastaiseen työhön liittyvää koulutusta, tarjotaan eri maissa toimiville sateenkaariaktiiveille mahdollisuus verkostoitua ja tehdään korkean tason vaikuttamistyötä kansainvälisessä työjärjestössä ILOssa.  

– Muutoksia on jo nähtävissä sekä liittojen sisäisessä toiminnassa että työehtoneuvottelupöydissä, Valtonen iloitsee.  

Vuonna 2024 toteutettavaa hankkeen ensimmäistä vaihetta tukevat SASKin jäsenjärjestöistä erityisesti SAK, JHL, Loimu, PAM, Insinööriliitto ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut. 

–  Loimulle on tärkeää olla mukana tukemassa kaikkien työntekijöiden oikeuksia myös globaalisti. Monessa maassa ay-liike ei ota riittävästi huomioon sateenkaari-ihmisten oikeuksia, minkä vuoksi SASKin Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä -hanke on erittäin tärkeä, talous- ja hallintopäällikkö Adam Kral painottaa. 

Tutustu hankkeeseen SASKin verkkosivuilla: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä  

Teksti: Laura Ventä  
 

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)