Työmarkkinaneuvottelujen Q & A

Julkisalan akavalaisten palkoista ja työehdoista neuvotellaan parhaillaan valtiolla, evankelis-luterilaisessa kirkossa ja yliopistoissa. Myöhemmin keväällä alkavat myös kuntasektorin ja hyvinvointialuesektorin neuvottelut.

Akavalaisia julkisen sektorin ja julkisrahoitteisten alojen liittojen jäseniä neuvotteluissa edustaa JUKO. Sen vastuulla on neuvotella ja sopia 35 liiton yhteensä 200 000 jäsenen virka- ja työehtosopimuksista.

Työmarkkinaneuvottelut ovat monivaiheinen prosessi, jonka seuraaminen on haastavaa. Ammattiliittojen jäsenten on kuitenkin tärkeää tietää muun muassa, mikä on sopimukseton tila, milloin se alkaa tai kuka päättää järjestöllisistä toimista.

Kokosimme alle kysymyksiä ja vastauksia.

Mitä tarkoittaa sopimukseton tila ja milloin se alkaa?

• Sopimukseton tila on työmarkkinoiden yleinen käytäntö. Jos neuvottelijat eivät saavuta määräaikaan mennessä neuvottelutulosta, jonka osapuolet hyväksyvät uudeksi virka-/työehtosopimukseksi, koko ala siirtyy sopimuksettomaan tilaan.

Mikä on jälkivaikutus?

• Sopimuksettomassa tilassa virka- ja työehtosopimusten kaikki määräykset ovat edelleen voimassa jälkivaikutuksella. Tämä tarkoittaa, työnantajan ja palkansaajien on noudatettava päättynyttä sopimusta uuden sopimuksen voimaantuloon asti.
• Jälkivaikutus ei ulotu työrauhavelvollisuuteen. Kun työehtosopimus ei ole voimassa, työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja. Sopimuksettomassa tilassa molemmilla osapuolilla (palkansaajat ja työnantajat) on oikeus työtaistelutoimenpiteisiin uuden työehtosopimuksen aikaansaamiseksi.

Kuka päättää järjestöllisistä eli työtaistelutoimista?

• Järjestölliset toimet (työtaistelu) edellyttää järjestöpäätöstä. JUKOssa päätös tehdään sekä liitoissa että JUKOn hallinnossa.

Mitä järjestölliset toimet tarkoittavat?

• Sopimuksettomassa tilassa työmarkkinaneuvottelujen vauhdittamisen keskeinen käytettävissä oleva keino ovat järjestölliset toimet eli työtaistelu.
• Jos ammattiliitot toteavat tarvitsevansa järjestöllisiä toimia turvatakseen jäsenilleen/kaikille palkansaajille riittävän neuvottelutuloksen, ne jättävät työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle lakkovaroituksen.
• Lakkovaroitus on annettava niin, että lakko voi alkaa aikaisintaan neljäntoista vuorokauden kuluttua ilmoituksen jättämisestä.
• Myös tämän jälkeen palkansaajien tavoite on aina jatkaa neuvotteluja neuvottelutuloksen saavuttamiseksi – sillä tavoitteena ei ole lakko – vaan sopimus. Lakkovaroituksen antamisen jälkeen ammattiliitot siirtyvät kuitenkin tilaan, jossa myös lakko on mahdollinen.
• JUKOn periaate on aina edetä neuvotteluissa niin pitkälle kuin mahdollista neuvottelen ja sopien.

Mikä JUKO? Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä. Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Yritysjaostossa, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella. Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme neuvottelee paikallisesti ja edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.

Lisätietoja:

• Arja Varis

  Edunvalvontapäällikkö

  • 09 6226 8540
  • arja.varis@loimu.fi