
Loimulaisten joukko kasvaa vauhdilla
Loimun jäsenmäärä on ensimmäisten viiden vuoden aikana kasvanut lähes tuhannella, eli noin 6,5 prosenttia.
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liiton jäsenlehti
Loimun jäsenmäärä on ensimmäisten viiden vuoden aikana kasvanut lähes tuhannella, eli noin 6,5 prosenttia.
Meillä jokaisella on oma erityinen suhteemme metsään. Siihen, millaiseksi kunkin metsäsuhde muodostuu, vaikuttavat monet seikat: muun muassa asuinympäristö, koulutus, ammatti, ikä, sukupuoli ja oma elämänhistoria.
Kolme loimulaisten alojen asiantuntijaa vastaa, miten he käyttäisivät Elon Muskin rahat ympäristön hyväksi.
Luonnon monimuotoisuuden taloudellisen arvon mittaamista tulisi työryhmän mielestä kehittää, jotta monimuotoisuus voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon julkisen talouden suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa.
Myoneja keksittiin hyödyntää ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla, jolloin kehitettiin ensimmäiset myoni-ilmaisimet. Mutta myonigrafian, eli myoneja hyödyntävän kuvantamismenetelmän, todellinen läpimurto on tapahtumassa vasta nyt.
Edunvalvonnan vahvistaminen, jäsenpalveluiden kehittäminen ja vanhat liittorajat ylittävä yhteisöllisyys olivat kaikkien yhteisiä tavoitteita, kun nyt 5 vuotta täyttäneen Loimun perustamista suunniteltiin.
Synteettinen biologia tarjoaa omat välineensä kiertotalouden ja kestävän kehityksen ratkaisuihin. Alan kehitystä on vauhditettu Suomessa noin kymmenen vuotta sitten käynnistyneellä Suomen Akatemian FinSynBio-ohjelmalla.
Metsien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa haluttaisiin lisätä niiden hoitoa kehittämällä. Aihe nähdään osana vihreää siirtymää ja sen myötä metsänhoidon kehittämiseen tähtäävä tutkimushanke on saanut Suomen Akatemialta lähes kahden miljoonan euron rahoituksen.