Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liiton jäsenlehti
Synteettinen biologia tarjoaa omat välineensä kiertotalouden ja kestävän kehityksen ratkaisuihin. Alan kehitystä on vauhditettu Suomessa noin kymmenen vuotta sitten käynnistyneellä Suomen Akatemian FinSynBio-ohjelmalla.
Kotimainen hanke, jossa kehitetään adenoviruskuljetinta hyödyntävä nenäsuihkeena annosteltava koronarokote, nosti suuren yleisön tietoon, että Suomessa kehitetään rokotteita. Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet muistuttaa, että Suomessa on muutenkin tehty ja tehdään hyvää rokotetutkimusta.
Tamperelaistutkijat lähtivät 1980-luvun puolivälissä selvittämään, enterovirusten ja 1-tyypin diabeteksen välistä yhteyttä.
Metsien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa haluttaisiin lisätä niiden hoitoa kehittämällä. Aihe nähdään osana vihreää siirtymää ja sen myötä metsänhoidon kehittämiseen tähtäävä tutkimushanke on saanut Suomen Akatemialta lähes kahden miljoonan euron rahoituksen.
Tutkijatohtori Jutta Laiho on työskennellyt diabeteksen ja enterovirusten parissa jo kymmenen vuotta.
Seuraavien pandemioiden varalta on käynnistetty kaksi selvityshanketta, joissa tarkastellaan mahdollisuuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön rokotetuotannossa ja kansalliseen pandemiarokotteiden tuotantovalmiuteen.
Koronavirus on tarjonnut viime aikoina kovaa näyttöä evoluution notkeudesta. Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo toteaa virusten evoluutiopolkujen selvittämisen olevan erityisen hankalaa.
Vesien tummuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, ja se vaikuttaa monin tavoin eliöyhteisöihin.