Seurannat kertovat muutoksista luonnossa
Pitkäaikaisseurannat ovat tutkimustyön kivijalka. Vain niiden kautta nähdään, mikäli ympäristössä alkaa tapahtua muutoksia.
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liiton jäsenlehti
Pitkäaikaisseurannat ovat tutkimustyön kivijalka. Vain niiden kautta nähdään, mikäli ympäristössä alkaa tapahtua muutoksia.
Tutkijatohtori, kasviekologi Maria Väisänen Oulun yliopistosta perehtyy lumipeitteen vaikutuksiin kasvien kasvuun myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Veteen perehtyminen johtaa luonnontieteellisen ymmärryksen eturintamaan.
Sata vuotta sitten käynnistyneillä valtakunnan metsien inventoinneilla (VMI) kerätyllä tiedolla voimme seurata pitkällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia metsissä.
Ilmastonmuutoksen tutkimuksen kannalta vertailukelpoista mittaustietoa on Suomessa jo 1880-luvulta lähtien.
Lintulajien kannanmuutokset ovat hyvä indikaattori monelle asialle luonnossa. Tietoa kannoista voidaan hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa maatalouden ympäristötukien oikeaa kohdentumista.
Pandemia ja nopea siirtyminen etätöihin ovat lisänneet kuormitusta.
Bakteriofagit on tunnettu 1800-luvulta alkaen ja niitä on käytetty myös hoidoissa ainakin Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Lääketieteen valtavirrassa fagit jäivät kuitenkin antibioottien varjoon 1950-luvulta lähtien.