Ennallistamisasetuksessa vielä paljon selvitettävää
Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2022 ehdotuksen asetukseksi luonnon ennallistamisesta. On pitkälti avoimena, miten isosta hankkeesta todella on kysymys ja millaisia vaikutuksia sillä Suomessa.
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liiton jäsenlehti
Jussi-Pekka Aukia
Lehden etusivulleTieteeseen, teknologiaan ja niiden kaupallisiin sovelluksiin erikoistunut toimittaja.
https://www.linkedin.com/in/jussiaukia/
Vesistöjen ongelmana hajakuormitus
Asetusehdotuksen toimeenpano edellyttää myös vesistöissä elinympäristöjen ja lajiston tilan parantamista laajemmin kuin meillä on tähän mennessä käsitetty. Siinä korostuu erityisesti valuma-alueilta tulevan hajakuormituksen hillitseminen.
Pari miljoonaa tuntematonta suohehtaaria
Luontodirektiivin raportointiin kuuluva 5 miljoonaa suohehtaaria on noin puolet maan alkuperäisestä suopinta-alasta, josta 4 miljoonaa hehtaaria on ojittamatta ja 5 miljoonaa ojitettu.
Ennallistamisasetus suomalaisissa kaupungeissa
Asetusesityksen urbaaneja ympäristöjä koskeva kuudes artikla koskee 63 suomalaiskaupunkia ja -kuntaa.
Mitä tehdä ydinjätteille?
Elolliselle luonnolle vaarallisen korkea-aktiivisen jätteen varastointi on pisimmän mahdollisen aikavälin toimintaa, johon tarvitaan sekä kestäviä rakenteita että osaamisen ylläpitoa.
Lisätietoa kallioperästä
Geologian tutkimuskeskus (GTK) tutki KARIKKO-projektissa Olkiluodon kallioperätutkimuksissa esiin nousseita asioita laajemmassa kontekstissa.
Mikrobit ydinjätteen loppusijoituksessa
Tämän vuoden lopussa päättyvässä MoToPro-hankkeessa tutkittiin mikrobien käyttäytymistä ydinjätteen loppusijoituksessa.
Osaamisella turvallisuutta
Ydinjätteen käsittely ei ole irrallaan muusta ydinteknologian maailmasta.