
Tutkimusasemia tarvitaan tulevaisuudessakin
Suomessa toimii kymmenen yliopistollista tutkimusasemaa, joilla kerätään pitkiä biologisia, hydrologisia, biogeokemiallisia ja muita aikasarjoja.
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liiton jäsenlehti
Suomessa toimii kymmenen yliopistollista tutkimusasemaa, joilla kerätään pitkiä biologisia, hydrologisia, biogeokemiallisia ja muita aikasarjoja.
Työ vesistöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa Kajaanissa on Kimmo Virtaselle napakymppi. Kotiseuturakkaan kalamiehen juuret ovat syvällä Kainuun maaperässä.
Suomen soista on ojitettu puolet, lähes viisi miljoonaa hehtaaria. Suurin osa soista kuivatettiin ja metsitettiin 1960-luvulla, jolloin puuta tarvittiin ja ojittamalla metsät saatiin kasvamaan kohinalla. Metsäteollisuus loi pohjan Suomen vaurastumiselle.
Yliopisto tavoittelee ohjelmalla laajaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tutkimustulosten suoraa hyödyntämistä.
Onnistunut projektintyöskentely vaatii monenlaisia taitoja, joita hiotaan oululaisen Oulusoftin projektinhallinnan kurssilla. Työvoimakoulutuksena järjestettävä kurssi on suunnattu luonnontieteellisen tai teknisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneille.
Myoneja keksittiin hyödyntää ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla, jolloin kehitettiin ensimmäiset myoni-ilmaisimet. Mutta myonigrafian, eli myoneja hyödyntävän kuvantamismenetelmän, todellinen läpimurto on tapahtumassa vasta nyt.
Vesien tummuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, ja se vaikuttaa monin tavoin eliöyhteisöihin.
Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen koordinoima hanke European Network for Virtual Lab & Interactive Simulated Online Learning_2027 (ENVISION_2027) sai kaksivuotisen rahoituksen EU:n Erasmus+-ohjelmasta.