Toiminnantarkastus

Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa. Yhdistyksen on valittava KHT tai HTM tilintarkastaja, mikäli yhdistys täyttää vähintään kaksi seuraavista ehdoista:
• Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa.
• Liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 euroa.
• Yhdistyksen palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin 3 henkilöä

Pääosalla Loimun jäsenyhdistyksistä toiminta on laajuudessa, jossa toiminnantarkastus on riittävä toimenpide yhdistyksen hallinnon ja talouden tarkastamiseksi.

Mitä toiminnantarkastaja tekee?

Yhdistyksen toiminnantarkastus tarkoittaa sitä, että tehtävään valittu henkilö tarkastaa yhdistyksen talouden ja hallinnon sen laillisuuden osalta. Toiminnantarkastaja arvioi yhdistyksen toimintaa ja varmistaa, että yhdistyksen hallitus on edellisellä kaudella toiminut yhdistyksen sääntöjen ja päätösten mukaisesti.

Toiminnantarkastajan on annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus sille kokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tarkastuskertomuksessa on mainittava, mitä tilinpäätöstä se koskee. Jos yhdistyksessä on useita toiminnantarkastajia, he voivat antaa yhteisen kertomuksen.

Kertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin yhdistyksen tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen yhteyttä koskevan lausunnon antaminen on yhdistyksen jäsenten kannalta tarpeen, koska he eivät yleensä voi muilla keinoilla varmistua siitä, että tilinpäätös perustuu kirjanpitoon. Lisäksi tarkastuskertomuksessa on huomautettava, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että hallituksen jäsen tai toimihenkilö on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan taikka johtoon kuuluva tai toimihenkilö on rikkonut yhdistyslakia tai sääntöjä.

Yhdistys voi lisäksi säännöissään tai päätöksellään määrätä tarkastuslausunnon sisällöstä tarkemmin. Toiminnantarkastaja voi antaa kertomuksessaan myös sellaisia muita tehtäväänsä liittyviä tarpeellisia tietoja, joista ei ole haittaa yhdistykselle. Toiminnantarkastajan harkintaa rajoittaa salassapitovelvollisuus.

Kuka voi toimia toiminnantarkastajana?

Toiminnantarkastajana ei voi olla oikeushenkilö taikka alaikäinen, konkurssissa oleva eikä muu toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu henkilö. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.

Toiminnantarkastajan tulee olla vapaa lausumaan käsityksensä ulkopuolisista tekijöistä riippumatta. Tämän vuoksi toiminnantarkastajana ei voi olla henkilö, joka on osallistunut tarkastuksen kohteena olevan asian käsittelyyn esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai toimihenkilönä taikka, jotka ovat läheisessä suhteessa tällaiseen henkilöön. Yhdistyksen jäsen voidaan yleensä valita toiminnantarkastajaksi.

Tarvitseeko toiminnantarkastajalle maksaa palkkiota?

Toiminnantarkastajalle voidaan maksaa palkkio, mutta se on yhdistyksen itsensä päätettävissä. Koska palkkio maksetaan tehdystä työstä, tulee siitä ilmoittaa tulorekisteriin. Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin jokaisen maksutapahtuman jälkeen viiden kalenteripäivän kuluessa.

Lähteet ja lisätietoa

Patentti- ja rekisterihallitus – Olennaisimmat muutokset yhdistyslain uudistuksessa 1.9.2010 – Toiminnantarkastus
TJS Opintokeskus – Opas yhdistyksille – Toiminnantarkastus
Vero.fi – Tulorekisteri