Työsuojelu

Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa, ja se voi vaikuttaa haitallisesti keneen tahansa työntekijään. Psykososiaaliset kuormitustekijät liittyvät työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen.

Mitä tehdä, kun epäilet kuormittuvasi haitallisesti työssä?

•  Ota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä työnantajaasi, käytännössä lähimpään esimieheesi ja kerro, että koet työsi liian kuormittavana. Älä odota tilanteen korjaantumista itsestään. Esimiehesi tehtävä on selvittää kanssasi tilanteeseen johtaneita tekijöitä ja etsiä niihin ratkaisuja.
•  Voit pyytää apua työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä, mikäli asian vieminen esimiehen tietoon tuntuu vaikealta. Jos asia koskee koko työyhteisöä, voit pyytää työsuojeluvaltuutettua käsittelemään asiaa työntekijöiden edustajana työnantajan kanssa.
• Joskus voi olla epäselvää, johtuuko kuormittuminen työstä vai työpaikan ulkopuolisista tekijöistä. Epäselvää voi myös olla, mitkä tekijät työssäsi aiheuttavat haitallista kuormittumista. Tällöin voit saada apua työterveyshuollosta.

 

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on ensisijaisesti vastuussa siitä, ettei työyhteisössä esiinny työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Lisäksi työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijää itseään välttämään muihin työntekijöihin kohdistuvaa kaikenlaista häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Molemmilla osapuolilla on siten oma vastuunsa työpaikan olosuhteista.

Häirinnän tai epäasiallisen kohtelun käsitettä ei ole laissa määritelty. Häirinnällä voidaan tarkoittaa muun  muassa:

• henkilöön kohdistuvaa painostusta
• loukkauksia
• ryhmän ulkopuolelle jättämistä
• nimittelyä
• sukupuolista häirintää.

Häirintä voi olla myös fyysistä. Ääritapauksissa kysymykseen tulevat rikoslaissa sanktioidut rikokset kuten pahoinpitely, seksuaalirikokset, kunnian loukkaaminen tai työsyrjintä. Häirinnän kohteena työyhteisössä voi olla työntekijä tai esimiesasemassa oleva henkilö.

Epäasiallista kohtelua ei sen sijaan ole, jos esimies direktio-oikeutensa puitteissa tekee päätöksiä tai antaa työhön liittyviä määräyksiä. Myöskään kiistat tai erimielisyydet työhön liittyvistä tulkinnoista eivät pääsääntöisesti ole lain tarkoittamaa häirintää.

Työnantajan velvollisuus on puuttua häirintään

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus tarkkailla työyhteisön tilaa ja tehdä siitä havaintoja. Havaittuaan häirintää työnantajan on ryhdyttävä heti toimiin asian ehkäisemiseksi. Jos esimerkiksi työtoveri kohtelee epäasiallisesti, työntekijän tulee ensin itse selkeästi ilmaista häiritsijälle, ettei hyväksy hänen menettelyään. Jos tilanne ei korjaannu omilla toimilla, asiasta tulee ilmoittaa lähimmälle esimiehelle.

Työnantajalla tarkoitetaan käytännössä kyseisen työyhteisön lähintä esimiestä. Uhri voi ilmoittaa asiasta myös henkilöstöhallintoon, työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusmiehelle. Ilmoitus asiasta voi tulla työnantajalle myös työterveyshuollon kautta. Toimenpiteisiin ryhtyminen on kuitenkin aina työnantajan velvollisuus. Asia ja tapahtumien kulku on selvitettävä puolueettomasti, minkä jälkeen harkitaan korjaavat toimenpiteet. Selvitys on hyvä tehdä kirjallisesti ja tapaamisista laatia muistiot. Esimiehen tulee muistaa kaikissa tilanteissa työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Jos työpaikalla on kaikkien tiedossa olevat, etukäteen vahvistetut säännöt ja menettelytavat häirintätilanteisiin, se selkiyttää tilannetta ja helpottaa asioihin puuttumista.

Työnantajalla on velvollisuus seurata, että häirintä tai epäasiallinen kohtelu tosiasiassa loppuu. Asian käsittelyn jälkeen on hyvä sopia seurantakeskustelu esimiehen ja luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa, jossa käydään läpi, onko tilanne parantunut, ovatko osapuolet noudattaneet sovittuja käytäntöjä ja millaiset työolosuhteet ovat.