AI on yhteistyön ajuri
Jos ei katsota pelkästään tutkimusten tuloksia tai yksittäisten projektien onnistumisia, keskeinen AI:n tuoma hyöty on tutkijoiden yhteistyön ja datan avoimuuden lisääntyminen. Ilman yhteistyötä ja avoimuutta ei saada tarpeellisia määriä korkealaatuista dataa.
AI pakottaa omiin työhuoneisiinsa sulkeutuneita tietojenkäsittelytieteisiin, molekyyli- ja rakennebiologiaan ja muille aloille erikoistuneita tutkijoita yhdistämään voimansa.
– Työkaluja AI-puolelle tuottava tietojenkäsittelytieteilijä tai fyysikko ei tee työkaluillaan mitään ilman kunnollista dataa. Sitä taas olisi rakenne- ja molekyylibiologeilla, jotka eivät kuitenkaan tee sillä mitään, elleivät he ymmärrä sitä eivätkä osaa käyttää sitä, Helsingin yliopiston biofysiikan professori Ilpo Vattulainen selittää.
– Datan tuottajan täytyy antaa datansa menetelmäkehittäjälle, jotta tämä voisi luoda siihen perustuvia menetelmiä datan tuottajan käyttöön.
Tämä on nimenomaan AI:n tuoma rakenteellinen muutos tutkijakentässä.
– Yhteistyömme kokeellisen sektorin tutkijoiden kanssa on vahvistunut ja mahdollisuutemme tukea heitä on parantunut, Vattulainen muistuttaa. – Jos ei lähde mukaan yhteistyöhön, uhkaa jäädä häviölle.
Yhteistyössä ei ole kyse pelkästään siitä, että kokeelliset tutkijat tekevät kokeitaan ja työkalujen kehittäjät simulaatioitaan, minkä jälkeen datat yhdistetään tutkimusjulkaisussa tai patenttihakemuksessa.
– Saamme nykyisin myös enemmän dataa analysoitavaksi suoraan kokeellisen sektorin ryhmiltä. Ja työkalumme kehittyvät sen datan mukana. Noin 30 – 40 % työstämme on uusien menetelmien kehittämistä. Ja juuri se vie tiedettä eteenpäin.
Avoimempaan dataan
Yhteistyö pakottaa samalla avaamaan arkistot, joiden päällä ihmiset ovat aikaisemmin istuneet haluamatta paljastaa salaisuuksiaan kenellekään. Tiederahoittajat kannustavat avoimuuteen ja tutkimusjulkaisujen tuottajat ovat alkaneet vaatia, että osana artikkelin julkaisemista annetaan myös data, johon se perustuu.
– Jos näemme, että jokin taho tuottaa kiinnostavaa ja hyvää dataa, niin otamme heihin yhteyttä emmekä pyydä heiltä vain dataa, jonka pohjalta on tehty julkaisu, vaan myös sellaista dataa, joka on vielä työn alla, Vattulainen kertoo.
– Materiaalin siirrolle ja oikeuksien hallinnalle on olemassa omat juridiset järjestelynsä, jotka mahdollistavat yhteistyön aloittamisen jo ennen esimerkiksi patenttihakemuksen jättämistä. Datan muuttuminen avoimemmaksi ruokkii parempaa tiedettä ja nopeampaa kehitystä.
Lue kaikki tekoälyä käsittelevät Valokeila-kokonaisuuden artikkelit:
Tekoäly ja tutkijan kultainen kosketus
Tekoäly etsii varhaisia signaaleja hyönteistuhoista