TKI-panostukset ovat avainasia

Sture Fjäder istahtaa pöydän ääreen Pasilan Akava-talossa sijaitsevassa neuvotteluhuoneessa. Akavan jäsenliitot ovat muutamaa päivää aikaisemmin valinneet hänet keskusjärjestönsä puheenjohtajaksi vielä yhdeksi nelivuotiskaudeksi. Puheenjohtajuudesta käytiin toukokuulta elokuulle siirretyssä Akavan kevätliittokokouksessa vaali, jossa Fjäder voitti vastaehdokkaansa, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen palvelujohtaja Maria Teikarin äänin 578–292.

Fjäder on johtanut Akavaa vuodesta 2011 ja tullut puheenjohtajana kahdesti uudelleen valituksi. Sitä ennen hän toimi pitkään Suomen Ekonomiliiton neuvottelujohtajana ja yksityisen sektorin akavalaisten työehtosopimukset neuvottelevan Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajana. Kokemusta ja näkemystä korkeakoulutettujen edunvalvontaan siis riittää. 

Fjäderillä on selkeä näkemys siitä, minkä mukana Suomi nousee tai kaatuu. 

– Kyllä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen on avainasia. Tiede, tutkimus ja teknologia ratkaisevat meidän ongelmamme. TKI-investoinnit pitää saada kuntoon, Fjäder painottaa. Hän haluaisi luoda TKI-toiminnan ympärille ”maanpuolustushenkeä”, jossa eri alojen toimijat olisivat laajalti yhtä mieltä siitä, että tämä on ensiarvoisen tärkeä asia Suomelle ja suomalaisille. 

– Riippumatta siitä, missä on töissä, pitäisi ymmärtää, että TKI-toiminnalla me pärjäämme, sillä luodaan töitä myös muille kuin korkeakoulutetuille, se tuottaa kaikille hyvää.

Korkeakoulutettujen palkkatasoa korjattava

Fjäder puhuu painokkaasti myös suomalaisten korkeakoulutettujen palkkatason korjaamisesta. 

– Jos vertaamme muihin Pohjoismaihin tai Länsi-­Eurooppaan, niin onhan meillä tekemistä. Suomalaisten korkeakoulutettujen palkat ovat suhteellisesti jäljessä, Fjäder sanoo.

Keskustelu korkeakoulutettujen palkkaedunvalvonnasta ei kuitenkaan ole Fjäderin mukaan helppoa edes omassa porukassa, koska kuvaan tulee nopeasti mukaan laajempi keskustelu tuloeroista. 

– Jos meillä nostettaisiin korkeakoulutettujen palkat suhteessa samalle tasolle kuin vaikkapa Tanskassa tai Sveitsissä, niin sehän tarkoittaisi lisää rahaa akavalaisten laariin, mutta samalla myös tuloerojen kasvua yhteiskunnassa. Minusta osaajille pitää maksaa, mutta kestävätkö akavalaiset tämän keskustelun tuloerojen kasvusta? Fjäder kysyy.

Samoista syistä Fjäder on sitä mieltä, että korkeakoulutetun keskiluokan tuloverotusta ei pidä kiristää, pikemminkin päinvastoin. 

– Onnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miltä meidän työmarkkinamme näyttävät kymmenen vuoden kuluttua.

– Akavan hallituksen päättämä linja on, että verotuksen kokonaispotti voidaan pitää samana, mutta painotusta pitäisi siirtää tuloverotuksesta haittojen ja kulutuksen verottamiseen. Eli vähennetään tuloverotusta ja nostetaan haitta- ja kulutusverotusta. Ei tämän pitäisi olla ongelma suomalaiselle hyvinvointi­yhteiskunnalle. 

Fjäder muistuttaa, että Akavan verokannoissa on kyse nimenomaan keski- ja hieman sitä parempi­tuloisten verotuksesta. 

– Tässä tarkoitetaan juuri niitä akavalaisia, jotka tienaavat esimerkiksi 3 000–4 000 euroa kuussa. Ei heidän tuloverotustaan pidä kiristää.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on noussut myös Akavan asialistalle. Fjäder viittaa Akavan hallituksen hyväksymiin Akavan ilmastopoliittisiin suuntaviivoihin. 

– Ne muodostavat hyvän pohjan Akavan vaikuttamistyölle. Me tuemme hankkeita, jotka liittyvät kestävään kehitykseen ja varmistavat luonnon monimuotoisuutta. Meidän tulee olla vastuullinen yhteiskuntapoliittinen toimija. Onnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miltä meidän työmarkkinamme näyttävät kymmenen vuoden kuluttua.

Lisää vaikuttavuutta ja avoimuutta

Fjäder on johtanut Akavaa pitkään ja erityisen tyytyväinen hän on keskusjärjestön vaikuttavuuden ja näkyvyyden kehittymiseen. 

– Akavan poliittinen vaikuttavuus ja medianäkyvyys ovat menneet oikeaan suuntaan. Mehän emme ole koko ajan menossa lakkoon, joten meidän vaikuttavuutemme tulee sitä kautta, että teemme hyviä esityksiä ja fiksua politiikkaa.

Toinen tyytyväisyyttä herättävä asia puheenjohtajassa on Akavan oma tiedontuotantoyksikkö Akava Works, joka perustettiin muutama vuosi sitten. 

– Oma tiedontuotanto on tärkeä asia, se auttaa meidän vaikuttamis- ja edunvalvontatyötämme.

Fjäderin mielestä Akavan päätöksenteko on myös muuttunut avoimempaan suuntaan hänen kaudellaan. 

– Sain aikoinaan isoille jäsenliitoille läpi ajatuksen, että kaikki jäsenliitot saavat puhe- ja läsnäolo-oikeuden Akavan hallituksen kokouksissa. Se on tuonut päätöksentekoon avoimuutta.

Eniten huolta pitkäaikainen puheenjohtaja kantaa ammattijärjestöjen jäsenmäärien yleisestä kehityksestä. Siinä hän myöntää, että Akavalla on keskusjärjestönä vielä parannettavaa jäsenliittojensa tukemisessa. 

– Hommat ovat kyllä kesken järjestäytymisen ja jäsenliittojen palveluiden edistämisessä. Akavan pitää pystyä aikaisempaa paremmin toimimaan mahdollistajana jäsenliitoille. Me voimme junailla esimerkiksi yhteisiä hankintoja ja jäsenliitot sitten päättävät, mitä tekevät ja mihin lähtevät mukaan. Tarvitsemme tässä varmaan vielä nopeampaa ja tehokkaampaa otetta.

Loimun toiminnasta Fjäderillä on positiivista sanottavaa. 

– Loimun perustaminen on ollut hyvä asia. Saatte omien sektoreittenne ajatukset paremmin kuuluviin, toimintanne on vaikuttavampaa. Isommat resurssit näkyvät toiminnassanne ja siinä, miten näkemyksenne ovat agendalla, kun teemme akavalaista yhteistyötä. Koko ajan on hyvä koettaa saada Loimua entistä enemmän esiin ja kaikkien tietoon. 

Sturen Fjäder

• KTM, VTK    

• 62 vuotta

• Syntynyt Hangossa, asuu Helsingissä

• Kokoomuksen jäsen

• Työmarkkinatoiminnassa mukana vuodesta 1987, työskennellyt muun muassa OAJ:n alaisessa Finlands Svenska Lärarförbund FSL:ssä ja Ekonomiliitossa

• Harrastaa filateliaa ja kerää muun muassa vanhoja sulkakirjeitä, vapaa-ajalla tärkeä paikka on Hanko merellisine maisemineen
  
  

Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 36 jäsenliittoa, jotka jäsenmaksuillaan rahoittavat sen toiminnan. Loimu on Akavan 11. suurin jäsenliitto lähes 15 000 jäsenellään. Akavan toimistossa Helsingin Pasilassa työskentelee 34 ihmistä. Loimun työntekijöitä on mukana useissa Akavan toimikunnissa ja työryhmissä. Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo on Akavan hallituksen jäsen ja yksi keskusjärjestön neljästä varapuheenjohtajasta.