Akkumineraalien suurvallaksi?

Kotimaista kaivos- ja akkutoimialaa kehittävän ja valtion kokonaan omistaman Suomen Malmijalostus Oy:n teknologiajohtaja Jani Kiuru sanoo, että Suomi on akkumineraalien ja niiden jalostuksen jättiläinen Euroopan mittakaavassa. 

Toimijoita on kuitenkin vähän, ja niistä ylivoimaisesti suurin on Terrafame, jolla on hallussaan yli puolet maan kaikista kartoitetuista nikkelivarannoista ja reilusti yli puolet kartoitetuista kobolttivarastoista. 

– Nikkelintuottajana Terrafame on Euroopan suurin. Muita nikkeliesiintymiä on parikymmentä, mutta ne ovat merkittävästi pienempiä, niistä tärkeimmät ovat Sakatti ja Kevitsa. Koska Suomessa koboltti ja nikkeli esiintyvät pitkälti yhdessä, esiintymien suuruusjärjestys on sama myös koboltin kohdalla.

Terrafamen ylivoimaisuutta lisää, että kaivos on jo oikeasti tuotannossa eikä suunnitteilla oleva projekti. Sotkamon kaivosalueelle tänä vuonna valmistuvan akkukemikaalitehtaan myötä Terrafamesta tulee yksi maailman suurimmista nikkelisulfaatin tuottajista – eli se tuottaa kemikaalia, jota akkuihin menee tällä hetkellä eniten. 

Litiumin ainoat varteenotettavat esiintymät sijaitsevat Kaustisen suunnassa. Myös Someron-Tammelan alueelta on löytynyt litiumia, mutta mitään hankkeita siellä ei ole käynnissä.

– Grafiitin osalta Beowulf sai juuri jatkoluvan malminetsinnälleen Heinävedellä. Stora Ensolla on puolestaan meneillään ligniinistä tehtävän biopohjaisen grafiitin hanke, jossa Suomella on varmasti paljon annettavaa.

Koko arvoketju kotimaassa

Suomen merkittävä kilpailuetu on raaka-aineiden käsittelyyn liittyvä vahva metallurginen osaaminen, jonka varaan on mahdollista rakentaa koko akkujenvalmistuksen arvoketju. Viime aikoina onkin uutisoitu lukuisista akkumineraaleja jalostavista hankkeista. Niistä tuorein on Vaasan akkutehdas, jossa Suomen Malmijalostuskin on mukana. Yhtiöllä on kumppaneidensa kanssa suunnitteilla myös tehdashankkeet Kotkassa ja Haminassa. 

Valmet Automotive on puolestaan avaamassa jo toista akkutehdasta Uuteenkaupunkiin. Valmetin Salon tehdas käynnistyi jo pari vuotta sitten. Basfilla on puolestaan Harjavallassa akkukemikaalitehdashanke, jonka odotetaan käynnistyvän 2022 ja Belgialainen Umicore hankki 2020 osuuden Kokkolassa sijaitsevasta Freeport Cobalt -kobolttijalostamosta.

Kiuru muistuttaa, että akkubuumi osa vihreää siirtymää, vaikka se tarkoittaa myös lisääntyvää kaivostoimintaa.

– Suomen vihreä ja vähähiilinen energiaportfolio mahdollistaa akkujen valmistuksen matalalla hiilijalanjäljellä, ja se houkuttaa myös kansainvälisiä toimijoita tekemään täällä tuotteitaan. Suomessa on myös kohtuullisen vakaa toimintaympäristö verrattuna esimerkiksi Kongoon tai Indonesiaan, jossa näitä kaivoksia ja laitoksia myös on. Ja kun katsoo viimeaikaisia julkistuksia, nähdään, miten voimakkaasti meillä on edistetty akkualan kehitystä valtiovallan tuella ja suojeluksessa.

Uudet ja vanhat kaivokset

Akkubuumi on myös lisännyt malminetsinnän aktiivisuutta. Kiuru kertoo, että myös vanhempia projekteja on herätetty ja niiden kannattavuutta on laskettu uudelleen. Tällainen on esimerkiksi Outokummun entisen Hautalammen kaivoksen uudelleenavaushanke, jossa FinnCobalt pyrkii käynnistämään koboltin, nikkelin ja kuparin louhinnan.  

– Aktiivisuus lisääntyy aina kun raaka-ainesyklit kääntyvät ylöspäin ja kannattavuuslaskelmat parantuvat. Todennettujen esiintymien ongelmana on kuitenkin niiden pienuus. Malminetsintä on kallista ja kaivoksen käynnistämiseen vaaditaan vielä kymmenien tai satojen miljoonien investoinnit rikastamoprosessiin. Ei sinne voi viedä mitään pientä asuntovaunuviritystä.