Apurahansaajien tilanne

Kyselyyn vastanneissa korostuvat selvästi uransa alkuvaiheessa olevat, sillä yli puolet vastaajista on valmistunut vuoden 2020 jälkeen. Viidennes apurahansaajista on suorittanut tohtorintutkinnon.

Vastaajista neljänneksellä on tutkinto biokemian alalta, yhteensä 40 %:lla biologiasta tai ekologiasta ja 10 %:lla ympäristötieteistä tai fysiikasta. Lähes kaikki työskentelivät lokakuussa 2024 kokoaikaisesti apurahalla. Kyselyssä ei kysytty mihin tarkoitukseen apuraha oli myönnetty, joten aineistosta ei saada tietoa siitä, kuinka moni tekee jatkotutkintoa apurahalla.

57 % oli ollut työttöminä työnhakijoina 1–2 kertaa työuransa aikana. Kuitenkin yli 35 % vastaajista ei ollut ollut työttöminä kertaakaan työuransa aikana.

Työttömyyskaudet olivat suurimmalla osalla kestoltaan korkeintaan puolen vuoden mittaisia, 37 %:lla korkeintaan 3 kuukauden mittaisia.

Suuruudeltaan vastaajien saama apuraha oli keskimäärin 2 461 euroa kuukaudessa. Apurahan suuruudessa oli kuitenkin isoa hajontaa. 80 %
vastaajista ei saanut apurahan lisäksi palkkatuloa vastaamisajankohtana lokakuussa 2024. Yhteensä apuraha ja palkka olivat pienemmät kuin pelkkää apurahaa saavien keskimääräinen apuraha, keskimäärin 1 925 euroa kuukaudessa. Hajonta oli kuitenkin suurempaa. Apurahan ja palkan muodostaman tulon mediaani oli 2 330 euroa kuukaudessa.

Keskimäärin apuraha oli myönnetty 18 kuukaudelle, mutta hajonta oli suurta. Lyhyin apurahakausi vastaajilla oli 2 kuukautta ja pisin 48 kuukautta. Yhteensä apurahalla työskennellään melko pitkään, keskimäärin 21 kuukautta. Hajonta oli tässäkin suurta, ja lyhyin työskentelykausi oli 2 kuukautta, pisimmän ollessa peräti 60 kuukautta eli 5 vuotta.

Avoimissa palautteissa Loimulta toivottiin eniten vaikuttamista työskentelyolosuhteisiin, apurahansaajien sosiaaliturvan parantamiseen, koulutuksia sekä apua apurahojen verotukseen liittyviin kysymyksiin. Otamme palautteet huomioon suunnitellessamme Loimun toimintaa ja vaikuttamisen painopistealueita.