Avaruustalous tuomittu kasvamaan
Kynnys hyödyntää avaruutta on viime vuosina madaltunut jyrkästi. Sen seurauksena kaupallisten ja tieteellisten toimijoiden ja hankkeiden määrä on suorastaan räjähtänyt.
Vaasan yliopiston tietotekniikan professori ja Digital Economy tutkimusalustan vetäjä Heidi Kuusniemi kertoo, että käynnissä on pieni yhteiskunnallinen ja taloudellinen vallankumous.
– Avaruustoimintaan liittyvän talouskasvun ennustetaan jatkuvan niin kaupallisella kuin valtiollisellakin puolella. Vaikka teknologian kehittyminen mahdollistaa yhä kunnianhimoisemman tieteen ja haastavammat avaruusmissiot, kaupallisen potentiaalin kasvu on vielä merkittävämpää.
World Economic Forum ennustaa avaruusteollisuuden kokonaisliikevaihdon kolminkertaistuvan kymmenessä vuodessa 1,8 dollariin. Myös EU on noteerannut suurten satelliitti-infrojensa tuottaman valtavan hyödyn ja kasvun.
– Avaruuteen sijoitetut resurssit tuottavat koko ajan uutta liiketoimintaa. EU:n Copernikus, Galileo ja EGNOS ja tulossa oleva Iris2 ovat poikineet valtavasti sovelluksia ja palveluita.
Avaruustoiminnasta nopeimmin kasvaa viestintä, josta suurin osa on internetin käyttöä kaupallisten satelliittien välityksellä. Sen perässä tulee paikantaminen siihen liittyvine sovelluksineen.
– Pelkästään satelliittipaikannukseen tarvittava kuluttajaelektroniikka, kuten navigaattorit, on iso bisnes. Sen päälle tulevat sijaintitietoa tarvitsevat ohjelmistot älypuhelimissa, liikennevälineissä ja myös autonomisessa maataloudessa. Tärkeä on myös satelliittipaikannusjärjestelmien tuottama aikaleima, jota tarvitaan esimerkiksi sähkö- ja tietoliikenneverkkojen aikasynkronointiin, Kuusniemi listaa sovelluksia.
– Kolmas avaruustalouden kasvava alue on kaukokartoitusdatan eli maapallosta otettujen tutka- ja muiden kuvien hyödyntäminen. Sillekin on valtavasti sovelluksia esimerkiksi ympäristöseurannassa sekä maa- ja metsätaloudessa.
Satelliitit korvaavat maan pinnalle rakennettuja pylväitä ja tolppia ja kaapeleita, ja satelliitit ovat siten muuttuneet meille kriittiseksi infrastruktuuriksi.
– Ehkä konkreettisin esimerkki, josta tavallinen kuluttaja näkee tiedonsiirron siirtymisen maanpäällisistä verkoista avaruuteen, on lentokoneissa tarjottava internetyhteys. Sen yleistymistä nopeuttaa toki myös tiedonpakkauksen kehittyminen, jonka ansiosta dataa tarvitsee siirtää aikaisempaa vähemmän.
Kokoaan suurempi Suomi
Suomi on avaruustalouden yrityksille hyvä maa toimia, sillä hyvän ja kannustavan ilmapiirin ja vahvan osaamisen lisäksi täällä on paljon ideoita ja toimijoita, joiden kanssa verkostoitua.
– Julkista ja yksityistä rahaa on toki liian vähän, mutta se ei ole vain Suomen ongelma. Vuonna 2022 päättynyt Business Finlandin New Space Economy -ohjelma tarjosi avaruusalan yrityksille hienoa tukea ja lähtölaukauksia kasvuun. Sille olisi hyvä saada jatkoa, sillä se poiki niin paljon upeita menestystarinoita avaruudessa.
Pitkällisen tieteellisen toiminnan sekä yrityksiä tukevien ohjelmien ansiosta Suomi on avaruustaloudessa kokoaan isompi maa.
– Vaikka ulkomaisia sijoittajia on vaikea löytää, täällä toimii Euroopan avaruusjärjestön yrityskiihdyttämö ESA BIC Finland, joka auttaa start-up-yrittäjiä, sekä avaruusteknologian kaupallistamiseen tähtäävä aivan uusi ESA Φ-lab -innovaatio-ohjelma. Suomessa on niin paljon potentiaalia, että ESA on katsonut meidät hyödylliseksi ja hedelmälliseksi maaperäksi investoida kehittämiseen, Kuusniemi pohtii.
– Meillä on myös paljon avaruudesta kiinnostuneita ulkomaalaisia opiskelijoita, joista monet ovat tulleet satelliittiyhtiö ICEYEn menestystarinan houkuttelemina. Täkäläiset yliopistot ja muut tahot tekevät hyvää yhteistyötä edistäessään avaruuden opetusta ja tutkimusta.