Fosforia vesistöistä purkillinen kerrallaan
Komppa-Seppälän luomutilalla Jyväskylän lähistöllä valmistettavat Järki Särki -kalasäilykkeet auttavat poistamaan oman pienen osansa suomalaisiin vesistöihin päätyneestä liiasta fosforista. Tilan päätoimiala on mehiläishoito. Särkikalasäilykkeet, joita on valmistettu kohta kymmenen vuoden ajan, ovat sivutuote, jota myydään vähittäiskauppaan noin 20 tonnin verran vuodessa.
Perheyrityksen nykyinen vetäjä Vertti Seppälä kertoo, että särkeä sekä kalastetaan itse Päijänteestä että hankitaan perattuna ammattikalastajilta eri puolilta Suomea. Joukossa on järvien kunnostustoimissa pyydystettyä kalaa sekä merialueiden särkeä.
– Toisin kuin petokalat, särkikalat tonkivat ja syövät pohjan ravinteita ja ne pärjäävät vähähappisessakin ympäristössä. Niiden kalastaminen on ainoa markkinaehtoisesti toimiva keino poistaa fosforia vesistöstä. Hoitokalastuksia tehdään suhteellisen paljon, mutta valitettavasti iso osa hoitokalastetusta särjestä päätyy jätteeksi, koska niiden hyödyntämisessä tarvittava logistiikka ja katkeamaton kylmäketju puuttuvat.
Aliarvostettu särki
Särkien paras kalastussesonki on kylmien vesien aikaan keväisin ja syksyisin, jolloin kalat liikkuvat parvissa ja syövät vähän, jolloin veden laatu ei vaikuta niiden makuun. Särkeä pidetään yleisesti roskakalana ruotoisuutensa takia, vaikka esimerkiksi lahna on aikoinaan ollut arvostettu herkku – mikä asia on päässyt unohtumaan.
– Särki on aliarvostettu kala, jonka ruoto-ongelmatkin ratkeavat kypsentämällä sen ruodot pehmeiksi ennen umpioimalla tapahtuvaa säilömistä. Umpioiminen eli säilöminen kuumennuksen ja ilmatiiviin astian avulla on ikivanha menetelmä säilöä kalaa. Sellaisen valmistus olisi toki kotioloissa useimmille turhan työlästä ja aikaavievää.
Seppälöiden tuottamien kalasäilykkeiden kysyntä vaihtelee.
– Tällä hetkellä esimerkiksi ruoan hinnan nousu saa osan kuluttajista siirtymään halvempiin tuotteisiin. Säilykkeemme ovat kuitenkin tavoittaneet vakituisen asiakaskuntansa ja kala menee kaupaksi. Olemme tällä hetkellä särkikalasäilykkeiden tuottajana maan kolmanneksi suurin.
Perkuujätteet lannoitteiksi?
Kalojen kokoerot ovat yksi särkiin liittyvistä ja käsityötä lisäävistä tuotannollisista haasteista. Esimerkiksi merialueilla sama kala kasvaa huomattavasti suuremmaksi kuin sisävesissä. Tuotteet on siten lajiteltava ennen perkuuta. Seppälät ovat investoineet uuteen perkuukalustoon, jolla erikokoisten kalojen perkaaminen on vaivattomampaa ja hävikkiä saadaan pienennettyä.
– Noin puolet kalan painosta jää perkuujätteeksi. Seuraavaksi olemmekin investoimassa perkuujätteiden käsittelylaitteistoon, jolla saamme tuotettua mädättämällä aikaisemmin turkistarhoille päätyneistä kalanpäistä ja suolista peltolannoitteeksi kelpaavaa tuotetta. Niitä ei saa lannoitelain mukaan ajaa pellolle käsittelemättöminä. Sivutuotteena saadaan biokaasua.