Hintojen nousu on myrkkyä opiskelijan hyvinvoinnille

Saana Hilvo, 21, on koko opiskeluaikansa ajan ollut tarkka rahan kanssa. Eurot ovat riittäneet elämiseen niin, että jotakin pientä on jäänyt säästöön kuukausittain eikä pankkitilin saldoa ole tarvinnut tarkistaa säännöllisesti – siis viime syksyyn asti. Tuolloin ruoka ja elämä alkoivat kallistua energiakriisin ja inflaation takia.

– Joudun miettimään enemmän, mitä priorisoin ja missä pihistelen. Ostanko halvinta mahdollista vai vähän parempaa ruokaa? Aiemmin ostin enemmän luomua, vegaaniruokavaliota noudattava Hilvo kertoo. Hän opiskelee kolmatta vuotta ekologiaa ja evoluutiobiologiaa Jyväskylän yliopistossa.

Kaverien kanssa ei myöskään tehdä reissuja ihan niin spontaanilla ex tempore -mentaliteetilla kuin ennen, vaan Hilvo miettii, voiko reissun siirtää seuraavaan kuukauteen.

Hilvon budjettu koostuu opintotuesta eli opintorahasta ja opintolainasta sekä yleisestä asumistuesta. Siitä jää 600 euron suuruisen vuokran jälkeen noin 650 euroa käteen, siis lainan osuus. Ennen jäi enemmän. Mihin hän käyttää rahansa? 

– Suurin osa käyttörahasta, vajaat 400 euroa, menee ruokaan ja loppu kuluu tapahtumiin, käsityötarvikkeisiin, ulkona syömiseen ja muuhun viihteeseen. Joskus käyn myös kotona Helsingissä ja joskus harvoin kampaajalla, Hilvo erittelee.

Huoli toimeentulosta on arkea

Mitä ajatuksia Saana Hilvon tilanne herättää, Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL:n viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Pauliina Ryökäs? Kuuluuko korkeakouluopiskelijakentältä vastaavanlaisia viestejä enemmänkin? 

– Kyllä kuuluu. Huoli toimeentulosta on yksi suurimpia haasteita. Olen jutellut psykoterapeuttien kanssa ja he ovat sanoneet suoraan, että toimeentulohuolet aiheuttavat selkeästi eniten stressiä ja ahdistusta tällä hetkellä, Ryökäs sanoo.

Hän viittaa myös jo vuonna 2021 julkaistuun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemään Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukseen KOTTiin, jonka mukaan 17 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on pelännyt ruuan loppuvan ennen kuin saa lisää rahaa. Toinen tilasto samasta tutkimuksesta kertoo, että lähes 11 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on joutunut tinkimään lääkityksestään rahan takia. 

– Ja tämä oli tilanne jo ennen nykyistä inflaatiokehitystä. Opintoraha ja asumistuki riittävät kaiken aikaa heikommin toimeentulon kattamiseen, ja opiskelijat ovat paikanneet aukkoa nostamalla lisää lainaa tai lisäämällä työntekoa, Ryökäs toteaa.

11 prosenttia korkeakoulu­opiskelijoista on joutunut tinkimään lääkityksestään rahan takia.^*

YLEn artikkelissa 9.6.2022 Kelan erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen kertoi, että vuotta 2022 edeltävän viiden vuoden aikana hinnat nousivat yli 10 prosenttia. Opiskelijan ostovoimaa se heikensi 65 eurolla kuukausittain.

Kelan mukaan opintolainan määrä on kasvanut 1,8 miljardista eurosta 5,5 miljardia euroon vuosien 2014 ja 2022 välillä. Myös suuremmat lainaerät selittävät lukua osaltaan – opintolainaa voi nykyään nostaa 650 euroa kuukaudessa 9 kuukauden ajan.

Kaikki eivät voi tehdä töitä

Opiskelijoiden työnteosta puhuttaessa on hyvä tiedostaa, että kaikille opiskelijoille se ei ole mahdollista. Monilla loimulaisilla aloilla on esimerkiksi laboratorio- ja maastopäiviä. Niin myös Hilvolla. 

– Meille on sanottu, että työnteko ei ole syy olla poissa opinnoista, Hilvo kertoo.

Helsinkiläisen Anna Monnin, 25, tilanne on erilainen. Hän opiskelee kemiaa Helsingin yliopistossa, eikä läsnäolopakkoa ole. Monni tekee myös töitä, kuten hän teki jo ennen opintojensa aloittamista vajaat kolme vuotta sitten. Hän työskentelee R-kioskilla muutaman vuoron viikossa. Esimerkiksi opiskelupäivän jälkeen hän on töissä kello 16–21. Mikä saa hänet työskentelemään?

– Se, että minulla ei ole niin tiukkaa rahasta. Olen tottunut tiettyyn tulo- ja elintasoon, eikä yllättävä meno sotke taloutta. Jokin aika sitten kännykkäni hajosi ja pystyin ostamaan uuden. Olisin voinut ostaa todella kalliin, mutta päädyin edullisempaan. Se on yhtä hyvä, kolmatta vuotta opiskeleva Monni kertoo. Hän keräilee elokuvia ja käy paljon elokuvissa. Monni myös sijoittaa rahastoihin, säästää ASP-tilille ja kerää puskuria mahdollisen pahan päivän varalle.

17 prosenttia korkeakoulu­opiskelijoista on pelännyt ruuan loppuvan ennen kuin saa lisää rahaa.^*

Monnikin on huomannut, että tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat nousseet, ja hän valmistaa itse enemmän ruokaa kuin ennen.  

Opiskelujensa aikana Monni on nostanut lainaa lähes yhden vuoden ajalta. Hänen kuukausitulonsa vaihtelevat 1 500–2 000 euron välillä, josta jää käteen vuokran jälkeen 900–1 400 euroa.

Mihin aika menee?

Loimun korkeakouluopiskelijoita koskevan työmarkkinatutkimuksen mukaan vastaajista 49 prosenttia teki töitä opiskelun ohella vuonna 2021. 40 prosenttia vastaajista myös kertoi, että työnteko on hidastanut opintoja, kun 44 prosentilla työnteko ei ollut vaikuttanut opiskelutahtiin. Monni kuuluu jälkimmäiseen ryhmään.

– En valmistu kandidaatiksi ihan kolmessa vuodessa, mutta se ei johdu töistä. Minulla on joitakin todella vaikeita kursseja, Monni kertoo. 

Opiskelijan ostovoima heikkeni 65 eurolla kuukausittain vuosina 2018–22.^**

Lisäksi Monni on aktiivinen opiskelijatoiminnassa. Hän on mukana Loimun opiskelijat Kumpulassa, Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisten opiskelijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Matlussa ja Helsingin Yliopiston Kemistit HYKissa.

Myös Hilvo toimii Loimussa – hän on toista vuotta Loimun opiskelijat – Jyväskylä -paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Hilvo nauttii ihmisten tapaamisesta ja tekemisestä. Monni lisää listaan vielä mahdollisuuden auttaa muita opintoihin liittyvissä asioissa.

Ryökäs lisää, että opiskelijat pystyvät harvemmin tekemään kaikkea samanaikaisesti: opiskelemaan, olemaan mukana järjestötoiminnassa ja pitämään itsestään huolta sekä tekemään töitä.

Miten Hilvo ja Monni palautuvat? Hilvon henkireikä on liikunta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omistaman kotitalon ilmaisella kuntosalilla, Monnin eloa keventävät opintojen intensiteetin vaihtelu ja palkallinen kesäloma.

SYL ajaa 100 euron tasokorotusta

Jutun kirjoitushetkellä porvaripuolueet neuvottelevat hallitusohjelmasta, eikä opiskelijoiden tukien tilanteesta ole saatu vielä tietoa. Ryökkään mukaan puolueet tuntevat opiskelijoiden toimeentulohaasteet hyvin, mutta se ei ole näkynyt tekoina.

– Haluamme opiskelijat pois köyhyysrajalta ja ajamme 100 euron tasokorotusta opintorahaan. Nykyinen opintoraha on vain 4 euroa suurempi kuin vuonna 1992, Ryökäs toteaa. 

Työnteon tulorajan nostamista SYL ei kannata juuri siksi, että kaikki eivät voi tehdä töitä opintojen ohella.

SYL myös toivoo, että opiskelijat pysyvät yleisen asumistuen piirissä. Se ei eriarvoista ihmisiä, vaan huomioi asumisen erilaiset kustannukset eri puolilla Suomea hyvin. Hilvo sanoo samaa.

– Olisi pelottavaa, jos opiskelijat otettaisiin pois yleisen asumistuen piiristä, koska tulot pienenisivät huomattavasti. Opintoja on vielä kaksi vuotta jäljellä. 

* Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukseen KOTT 2021
** Kela