Ihmiset puiden ja koneiden takana

Stora Enso Metsän henkilöstön kehittämispäällikkö Katja Turunen järjestää parhaillaan lähes viidellesadalle hengelle henkilöstötilaisuutta. Hän on loistava organisoija ja toteuttaja, mutta suunnitteluun hän pyytää apua itseään taitavammalta ideoitsijalta. 

– En ole yksinpuurtaja, vaan minulle on ominaista yhdessä tekeminen. 

Tämä selvisi Turuselle jo ensimmäisessä työpaikassa valmistumisen jälkeen. Turunen työskenteli yliopistolla tutkijana ja huomasi nopeasti, ettei yksinäinen, analyyttinen tutkijan työ sovi yltiösosiaaliselle ihmiselle. 

– Ymmärsin lähteä sieltä pois. 

Pätkätyöt kasvattivat resilienssiä

Katja Turunen opiskeli 1990-luvulla ja valmistui laman aikana ”laskevan auringon alalle”. Töitä oli vähän tarjolla. Kurssikavereista vain harva onnistui saamaan vakituisen työpaikan. 

Turunen teki yhdeksän vuotta pätkätöitä. Hän oppi hyppäämään liikkuviin juniin. Kokemusta kertyi niin it-alan koodareiden kuin valtakunnan päättäjienkin kanssa työskentelystä. Verkostot karttuivat. 

Jälkeenpäin Turunen huomasi, että työstä toiseen vaihtaminen kehitti resilienssiä. Hän ei stressaannu yllätyksistä tai muutoksista, vaan pystyy tarttumaan nopeasti uuteen juttuun. Muutokset eivät ahdista. Asiat muuttuvat ja niistä selvitään. 

Metsänhoitajaliitossa työskennellessään Turunen huomasi, että häntä kiinnostavat enemmän ihmiset kuin metsät. Hän pyrki ja pääsi kauppakorkeakouluun opiskelemaan organisaatioita ja johtamista. Katja Turusta kiinnostaa ennen kaikkea organisaatioiden ja henkilöstön kehittäminen. 

Maa- ja metsätieteelliseen hän hakeutui aikanaan siksi, että siinä yhdistyivät tekniikka, talous ja luonto. Turunen ei ole koskaan ollut yhden asian ihminen. Hän ei halua paneutua syvällisesti yhteen asiaan kerrallaan, vaan katsoo asioita monipuolisesti ja laajasti. 

Tyvestä latvaan 

Työpaikan saaminen Stora Ensosta oli Katja Turuselle juuri sitä, mihin hän oli tähdännyt opiskelemaan lähtiessään. Nyt hän on unelmatyössään. Ennen kuin Turusesta tehtiin henkilöstön kehittämispäällikkö, hän työskenteli monenlaisissa tehtävissä. Matka alkoi kentältä, kuten Stora Ensossa on tapana.  

– Hyppäsin Orimattilaan hankintaesimieheksi. En olisi selvinnyt työstä ilman kunnon perehdytystä. Opettelin, millaista arjen puunhankinta on. Ketjutin puunkorjuutyömaita ja maksoin metsuritilit. Työt aloittaessani minulla ei ollut aavistustakaan, paljonko puutavara-autoon mahtuu puita tai miten muuten konkreettisesti työtä ohjataan. 

Monipuolisen työkokemuksensa ansiosta henkilöstön kehittämispäällikkö tietää, mitä Stora Enson työntekijät tekevät. Hänellä on omakohtainen tuntuma myös yrittäjäverkoston kanssa työskentelystä. Se auttaa tunnistamaan, mitkä asiat voivat edistää tai estää järkevää työntekoa. Metsäalalla toimivan yrityksen työ on tehtävä- ja määräorientoitunutta. 

Turusta kiinnostavat ennen kaikkea ihmiset tehtäviensä takana sekä heidän osaamisensa ja oppimisensa. Hänen työhönsä ei kuulu palkanlasku tai työsopimusten tekeminen, vaan se on kehittämistä, perehdyttämistä ja jatkuvaa johtamisen kehittämistä. 

Muutosjohtajana ensimmäisessä vaunussa  

Oman työnsä ohella Turunen on työskennellyt niin viestintä- kuin projektipäällikkönäkin. Hän on oppinut paljon projektijohtamisesta. Työelämä on nykyisin pitkälti projektinomaista, on kyse sitten isosta projektista tai vaikka yhteistyöstä yhden yrittäjän kanssa. Oleellista Turusen mielestä on ymmärtää, että projektissa sisällä olevat elävät aivan eri maailmassa kuin projektin ulkopuolella olevat. 

Projektin johtaja matkustaa tiiminsä kanssa ensimmäisessä junavaunussa, muut vaunussa numero 20. Vaikka tiimiläiset ovat jo kyllästyneet asian jauhamiseen, muille se on uutta. 

– Siksi kuuntelemiselle ja vapaalle keskustelulle on järjestettävä riittävästi aikaa aina, kun viedään läpi isoa muutosta. Jälkipuheet vähenevät, kun ihmiset sitoutetaan muutokseen osallistamalla.

Turunen hurahti neljä vuotta sitten fasilitointiin. Se tarjoaa loistavia työkaluja siihen, miten ryhmät saa työskentelemään yhdessä. 

– Fasilitointi on keino osallistaa ihmisiä. Esimerkiksi, jos tekeillä on joku muutos, fasilitointi tarjoaa työkaluja sen ymmärtämiseen. Pelkkä tiedon tuuttaaminen ei riitä. 

Sinä aikana, kun Turunen on työskennellyt Stora Ensossa, yrityksessä on viety läpi monta muutosta ja tehtaita on lopetettu. Metsäala on muuttunut ja tietoisuus ympäristöasioista lisääntynyt. Katja Turunen on iloinen, että saa työskennellä alalla, joka tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksesta johtuviin haasteisiin. 

– Kynnys vaihtaa työpaikkaa on korkealla, koska koen työni niin merkitykselliseksi. 

Katja Turunen, 48

• Ylioppilas, Outokummun lukio 1992
• Maa- ja metsätieteiden maisteri 1998, Joensuun yliopisto
• Pääaine: metsäteknologia ja puutiede 
• Kauppatieteiden maisteri 2013, Aalto-yliopisto 
• Pääaine: Organisaatiot ja johtaminen 
• Työpaikat: Joensuun yliopisto, Metsänhoitajaliitto,
  GISnet Solutions Finland (nyk. Trimble),
  Suomen metsäyhdistys/Päättäjien Metsäakatemia, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj/ Metsä 
• Luottamustoimet: ylempien toimihenkilöiden edustaja Stora Enso Metsässä, Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen, Teollisuuden metsänhoitajat ry:n hallituksessa, Howtomon koulutuskoordinaattori