Joustot pidentävät työuria

Yhä useampi jatkaa työntekoa viralliseen eläkeikään asti, ja jopa sen jälkeen. Eläkkeellesiirtymisikä on noussut viimeisen kymmenen vuoden – ja etenkin parin viime vuoden – aikana. Muutos johtuu osin eläkejärjestelmän muuttumisesta, osin työkyvyn säilymisestä ja osin erilaisista joustavista mahdollisuuksista jatkaa työntekoa silloinkin, kun työkyky tai voimavarat heikkenevät. 

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropposen mukaan asiantuntijatyössä halutaan pysyä silloin, kun tietyt palaset osuvat kohdilleen. Työ maistuu, kun työn tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet vastaavat omia kykyjä, terveyttä, tavoitteita ja kunnianhimoa. Työstä ei haluta välttämättä luopua silloin, kun siinä on vielä saavutettavaa ja se tarjoaa onnistumisia. Oleellista työuran loppupuolella työssä pysymiselle on myös se, että ura on edennyt niin, että siihen voi olla itse tyytyväinen. 

– Uran aikana ihminen tekee monenlaisia valintoja ja ratkaisuja, jotka vaikuttavat vielä loppumetreilläkin. 

Työtehtävien vaatimukset ja niihin saatu tuki vaikuttavat työssä pärjäämiseen ja siinä viihtymiseen, samoin kuin mahdollisuudet vaikuttaa itse asioihin. 

Etätyömahdollisuuden lisääntyminen on vaikuttanut työssä viihtymiseen ja työuran pituuteen. Ropposen mukaan etätyö on tullut jäädäkseen. Eri organisaatioissa tai samankin organisaation sisällä eri yksiköissä etätyömahdollisuuksia sovelletaan eri lailla. 

– Vauhdikas siirtyminen online-tyyppiseen työskentelyyn on lisännyt osalla ihmisistä työn imua. Teimme etätyökokemuksista kyselyn valtionhallinnon organisaatioissa ja yllätykseksemme vanhemmat työntekijät olivat selvinneet etätyöhön siirtymisestä nuoria paremmin, vaikka nuorilla oli digitaidot etunaan. Arvelemme, että vanhemmilla oli parempi ymmärrys omista tehtävistä ja siitä, mistä voi saada apua ja milloin esihenkilöön voi olla yhteydessä. 

Mikä sitten vetää ihmisiä eläkkeelle? Vastaus löytyy ehkä hieman yllättäen kotoa. Puolison eläkkeelle jääminen tekee omasta eläkkeelle siirtymisestä houkuttelevaa. Toinen ratkaiseva tekijä on taloudellinen tilanne. Työelämästä vetäytyminen on helpointa silloin, kun taloudelliset rahkeet riittävät siihen. 

Eläkkeelle jäämistä punnittaessa harrastuksillakin on merkitystä. Samoin työpaikan ihmissuhteilla. Hyvistä ja läheisistä työkavereista voi olla vaikea luopua. Työ voi tyydyttää monenlaisia tarpeita. 

Hyödyntäisitkö joustotyöaikaa? 

Vuonna 2020 voimaan tuli työaikalaki, jossa säädetään joustotyöajasta, josta voidaan sopia työehtosopimuksen estämättä. Joustotyöajan käyttö perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Sen käytöstä voidaan sopia tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja tekopaikasta työntekijä voi päättää itsenäisesti. 

Joustotyöaika antaa joustoa työntekopaikan ohella myös työaikaan. Työntekijä voi päättää yhdessä työnantajansa kanssa esimerkiksi siitä, että työntekijä on tavoitettavissa joka päivä kello 9–14, mutta tekee muut työtuntinsa parhaiten itselleen sopivana aikana. Työaikalain mukaan voidaan myös päättää osa-aikatyöstä. Työtä voi tehdä esimerkiksi neljä päivää viikossa, kuusi tuntia päivässä tai joka toinen viikko. 

Hetkeksi höllääminen ei tee kenestäkään huonoa työntekijää.

Osa-aikatyöhön siirtymiseen vaikuttavat monet asiat, kuten oma jaksaminen, terveys, läheisen sairastuminen, halu saada lisää vapaa-aikaa tai tarve kokeilla, mitä siitä seuraa. Ropponen neuvoo sopimaan osa-aikatyöstä aina määräajaksi, jolloin voi halutessaan peruuttaa takaisin vanhaan. Aluksi kannattaakin sopia kuukauden tai kahden kokeiluajasta, jona aikana voi arvioida esimerkiksi sitä, riittääkö vähempi työaika työtehtävien tekemiseen. 

Joustoa kaivatessaan työntekijä voi itse tehdä aloitteen, keskustella esimiehensä kanssa työtehtävistään ja arvioida, voiko niitä tehdä lyhyemmässä ajassa tai voisiko jostain luopua. Töitä ei ole tarkoitus rutistaa valtavalla kiireellä aiempaa lyhyemmässä ajassa vaan varmistaa, että työtehtävät ja jaksaminen ovat tasapainossa. Myös tiedonkulun varmistaminen on tärkeää työaikaa lyhennettäessä. 

Iso työaikaleikkaus tuntuu palkassa. Joskus jo työpäivien lyhentäminen tunnilla riittää tai puolikkaan vapaapäivän pitäminen viikossa tuo tarvittavaa joustoa. Ropponen suosittelee etsimään yksilöllisiä ratkaisuja. Esimerkiksi vuorotyötä tekevälle päivätyöhön siirtyminen voi olla jo riittävä kevennys, jonka turvin jaksaa työuran loppuun asti. 

Kun jousto onnistuu, työnantaja saa tehokkaan ja tyytyväisen työntekijän. Jouston ansiosta työntekijä jaksaa työurallaan pidempään. Jos työntekijä sinnittelee koko ajan oman jaksamisensa äärirajoilla, se voi johtaa päätökseen jättäytyä kokonaan pois työelämästä. 

– Työaikajoustot ovat vähentäneet sairauslomia ja pidentäneet työuria. Ne tukevat työssä jaksamista etenkin työurien loppupäässä, mutta myös muutoin haastavissa elämäntilan­teissa. 

Työ muun elämän osana  

Mielenterveysongelmat ovat kirineet viime vuosina yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syyksi. Työnantaja voi tehdä paljon niiden ehkäisemiseksi. 

Työterveyshuollon taso vaihtelee organisaatiosta toiseen. Minimin sijaan työnantaja voi tarjota työntekijöilleen niin hyvän työterveyshuollon kuin itse katsoo tarpeelliseksi. Työterveyshuollon lisäksi työntekijöille voi tarjota ostopalveluna psykologin palveluja yksityiselämän ongelmiin. Tällaisen edun on todettu vähentävän myös sairauspoissaoloja. 

Työntekijöiden on tärkeä puhua toiveistaan ja tarpeistaan. Työyhteisöihin kannattaa rakentaa kulttuuria, joissa työhön vaikuttavista yksityiselämän asioista voi puhua avoimesti. 

– Työtä ei voi erottaa muusta elämästä. Hetkeksi höllääminen ei tee kenestäkään huonoa työntekijää. Jos työaikajoustoa tai muuta helpotusta tarvitseva työntekijä ottaa asian puheeksi työpaikallaan, hän huomaa nopeasti, ettei ole ainoa, jota asia kiinnostaa, sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen. 

Työnteko ei pääty aina eläkkeelle jäämiseen. Sitä voi jatkaa joko vanhan työnantajansa palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä esimerkiksi konsulttipalveluja tarjoten. Omaa osaamista voi myydä esimerkiksi digialustojen kautta tai kevytyrittäjänä. Myös vuokratyöfirmojen kautta on mahdollista tehdä keikkaa ja valita itseä kiinnostavat työt oman aikataulun mukaisesti. 

Työnteko eläkkeellä 

Osittainen vanhuuseläke (OVE) tuo joustoa työntekoon. Sitä voi hakea 61-vuotiaana. Osittaisella vanhuuseläkkeellä voi jatkaa työntekoa, eikä sitä rajoiteta mitenkään. Kertyneestä eläkkeestä voi ottaa maksuun 25 tai 50 prosenttia. Se pienentää tulevaa eläkettä. Kannattaa selvittää etukäteen, miten osittainen vanhuuseläke vaikuttaa sairauspäivärahaan. 

Myös täydellä vanhuuseläkkeellä voi ansaita eläkkeen ohella rajoituksetta. Ansiotyössä eläke kertyy ylimpään vanhuus­eläkeikään asti. Yrittäjän yel-vakuutus on vanhuuseläkeläiselle vapaaehtoinen. 

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla voi ansaita korkeintaan 40 prosenttia eläkettä edeltävästä ansiotasosta. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ansaintaraja on 60 prosenttia, mutta aina vähintään 922,42 euroa. Eläkkeen voi keskeyttää työjakson ajaksi. 

Työkyky vaihtelee eri elämänvaiheissa 

Työkykyä voi kuvata talon muodossa. Työkykytalossa on neljä kerrosta, joista kolme alinta kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros itse työtä ja työoloja. Työkyvyn perusta on terveys ja toimintakyky. 

Organisaatio voi tukea työntekijöiden työkykyä johtamalla sitä. Oleellista on ottaa työkykyyn vaikuttavat asiat ajoissa puheeksi. Esimerkiksi sairaus, vamma ja elämäntilanteiden vaihtumiset vaikuttavat työkykyyn. Masennus on yleisin työkyvyn heikentymisen syy. 

Työtä voi muokata tarpeen mukaan vastaamaan työntekijän työ- ja toimintakykyä esimerkiksi työaikaa järjestelemällä, työtä organisoimalla, uusilla teknologiaratkaisuilla, apuvälineillä tai ympäristöä muuttamalla. Myös avun saaminen voi helpottaa työntekoa. 

Noin 300 000 henkilöä työskentelee osatyökykyisenä. Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö voi pidentää työuraa vuosilla. 

Työnantaja voi saada osatyökykyisen henkilön työllistämiseen palkkatukea, työolosuhteiden järjestelytukea ja kuntakohtaisia työllistämispalkkioita. Työnhakija voi saada itselleen työhönvalmentajan. Lisätietoa saa TE-toimistoista. 

Lähteet: Työterveyslaitos ja Kuntoutussäätiö