Kolumni: Milloin on hyvä aika palkankorotuksille?
Loppuvuodesta näytti siltä, että on tulossa talvi – lunta tuprusi kunnolla ja oli pakkasta. Tammikuun loppupäivinä näyttää hyvin keväiseltä – aurinko paistaa ja vihreä ruoho näkyy. Liekö vuoden alussa neuvottelukierroksella tunteet kuumenneet niin, että lumet sulivat ja ilmasto lämpeni.
Monilla aloilla neuvottelut ovat päättyneet, sopimukset irtisanottu ja työtaistelutoimia väläytelty. Osa neuvotteluista on siirtynyt jo valtakunnansovittelijan toimistoon, josta ensimmäinen sovintoesitys teknologiateollisuuteen on jo annettu ja hylätty.
Eikä edellisestä neuvottelukierroksesta ole kulunut vielä kunnolla vuottakaan. Tämä ei voi olla vaikuttamatta palkansaajien mielialoihin ja ajatuksiin. Itse työskentelen valtion tutkimuslaitoksessa ja täällä, muutamaa asiasta kiinnostuneempaa lukuun ottamatta, tunnetaan lähinnä ihmetystä. Miksi taas neuvotellaan, miksi sopimus irtisanotaan, mitä se tarkoittaa jne.? Tämän ymmärtää, sillä eipä näistä neuvottelukierroksista hirveästi ole kerrottu ymmärrettävällä tavalla ja kun valtiosektorin korotuksetkin ovat vuosikausia olleet aika mitättömiä, niin ei sekään juuri kerro neuvottelukierroksen tarpeellisuudesta.
Tällä hetkellä, kun hinnat ja korot nousevat ja pitkästä aikaa inflaatio laukkaa, niin neuvottelut ovat ainoa tapa, jolla kenties saamme edes jotain. Tosin työnantajapuolen mielestä palkkoja ei voi nostaa, koska se vain saa inflaation yltymään. Olemattoman inflaation aikana palkkojen nostaminen taas heidän mukaansa aiheuttaa inflaatiota. Koskaan ei tunnu olevan hyvä aika nostaa palkkoja.
Kun kesä viimein koittaa, uskon neuvottelukierroksen päättyneen ja tiedämme, mitä saimme. Ja sitten odotamme seuraavaa neuvottelukierrosta ja valmistaudumme siihen. Viime aikoina kierrosten välit ovat lyhentyneet lyhentymistään. Tiheästi toistuvat neuvottelukierrokset ja niihin liittyvät työtaistelut tuntuvat myös liittojen kassoissa lakkopäivärahoja maksettaessa. Tiheästi toistuvat kierrokset voivat pikkuhiljaa johtaa siihen, ettei kaikilla liitoilla ole enää varaa työtaisteluihin, ja mihin se sitten johtaa?
Eikö voisi olla niin, että yrityksen huonoina aikoina työntekijät joustaisivat ja hyvinä aikoina työnantaja sitten muistaisi kunnolla työntekijöitä? Toiveajattelua!