Kolumni: Valmiina tulevaan
Tulossa on työntäyteinen työmarkkinasyksy, -talvi ja -kevät. Teknologiateollisuuden toimialan työehtosopimusneuvotteluista alkava neuvottelurumba jatkuu ensin yksityisen sektorin eri toimialoilla ja sen jälkeen julkisella sektorilla pitkälle kevättalveen ja kevääseen 2022. Viimeisenä isoista valtakunnallisista työehtosopimuksista päättyy yliopistojen työehtosopimus maaliskuun lopussa.
Akava-yhteisön 36 jäsenliittoa ovat järjestäneet neuvottelutoimintansa niin, että toimiala- ja sektorikohtaisia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja käyvät kaksi jäsenliittojen muodostamaa neuvottelujärjestöä: yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN, valtiolla, yliopistoissa ja kunnissa Julkisalan koulutetut JUKO. Keskusjärjestö Akava puolestaan vastaa työelämään sekä sosiaali-, eläke-, koulutus-, elinkeino- ja muihin poliittisiin sektoreihin liittyvästä lainsäädäntö- ja muusta vaikuttamisesta.
Tilanne on tässä mielessä jonkin verran muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Aikaisemmin Akava ensin neuvotteli ja sopi muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen ja valtiovallan kanssa työmarkkinoita koskevista yleisistä raameista. Sen jälkeen toimialat ja sektorit kävivät neuvottelunsa tämän niin sanotun kolmikannan sopimien raamien pohjalta. Nykyään Akavalla ei tätä roolia enää ole, koska yksityissektorin työnantajien keskusjärjestö Elinkeinoelämän Keskusliitto EK lakkasi tekemästä kolmikantaisia raamisopimuksia työntekijäkeskusjärjestöjen ja valtiovallan kanssa 2010-luvun puolivälin jälkeen.
Keskusjärjestöjen rooli korostuu nykytilassa vaikuttamistyön lisäksi erityisesti erilaisissa työmarkkinoiden kriisitilanteissa. Maaliskuussa 2020 Akavan aloitteesta käynnistyneessä nopeassa prosessissa keskusjärjestöosapuolet ja valtioneuvosto pystyivät kolmikantaisesti sopimaan tilapäisistä lainsäädäntömuutoksista, jotka auttoivat suomalaisia työmarkkinoita sopeutumaan äkillisesti alkaneeseen koronakriisiin.
Akava on myös ottanut voimakkaasti roolia työelämää kehittävien hankkeiden vetäjänä. Tästä viimeisimpänä osoituksena on keskusjärjestön keväällä 2021 käynnistämä Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hanke. Hanke tuo esille työkyvyttömyyden kustannuksia sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisen vaikutuksia ja hyötyjä julkiseen talouteen, työllisyyteen ja työurien pidentämiseen sekä esittää lainsäädäntöratkaisuja.
Loimulle Akava-yhteisö on tärkeä yhteistyökehikko, jonka puitteissa vaikutamme jäsentemme työmarkkina-asemaan. Tämä tarkoittaa aktiivista otetta sekä Akavan lainsäädäntö- ja muussa poliittisessa vaikuttamisessa että neuvottelujärjestöjen työssä TES/VES-pöydissä. Me loimulaiset olemme vahvasti mukana neuvottelujärjestöjen toimiala- ja sektorikohtaisessa työskentelyssä. Akavassa allekirjoittanut toimii hallituksen varapuheenjohtajana ja kollegat ovat merkittävissä rooleissa Akavan toimikunnissa. Olemme valmiina tulevien kuukausien koitoksiin. On aika jälleen olla työmarkkinatoiminnan kovassa ytimessä tuottamassa loimulaisille hyvinvointia ja menestystä.