Loimulaisten alojen tutkimustyövuosien väheneminen huolestuttavaa
Vihreän siirtymän toteuttamisessa avainasemassa on luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellinen tutkimus ja siitä nousevat innovaatiot. Näiden alojen tutkimuksen resursointi sekä yliopistoissa että valtion tutkimuslaitoksissa on kuitenkin ollut laskusuunnassa viimeisen vuosikymmenen aikana.
Tämä käy ilmi Loimun kesäkuussa julkaisemasta selvityksestä, jonka pohjatyön on tehnyt Aula Research Oy.
Rahoituksen supistumisen seurauksena vuosina 2012–2019 yliopistojen tutkimustyövuodet näillä aloilla ovat vähentyneet 111:lla, eli noin 3 prosentilla. Muilla tieteenaloilla tutkimustyövuosien määrä on samalla ajanjaksolla kasvanut.
Kestävän tulevaisuuden rahoitus -selvityksen toteutti Aula Research Oy. Selvitys perustuu Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tietopalvelu Vipusen tilastoaineistoihin. Raportissa ja sen taustamateriaaleissa kartoitetut tieteen- ja toimialat kattavat kaikki luonnontieteet, metsätieteen, maatalouden bioteknologian ja lääketieteen bioteknologian. Lisäksi selvitykseen on haastateltu seitsemää alan vaikuttajaa ja huippuasiantuntijaa Suomessa, jotka ovat: Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Luonnonvarakeskus Luken pääjohtaja Johanna Buchert, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski, Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja Sitran kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar.
Yliopistojen ja korkeakoulujen ohella luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisten alojen tutkimustietoa tuotetaan valtion ns. sektoritutkimuslaitoksissa*. Valtion tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen (TULA) seurauksena valtio on 2010-luvulla vähentänyt näiden sektoritutkimuslaitosten tutkimusrahoitusta yli 20 prosentilla ja tutkimustyövuosia yli 40 prosentilla. Ja vaikka sektoritutkimuslaitosten rahoitus on kääntynyt loivaan kasvuun vuodesta 2016, tutkimustyövuodet ovat jääneet polkemaan paikoilleen.
– Tämä kehityssuunta on katkaistava ja luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisten alojen tutkimustyövuodet käännettävä kasvu-uralle, toteaa Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo.
– Juuri näillä tieteenaloilla ja tutkimuksella tuotetaan se tieto ja osaaminen, jolla löydetään ratkaisuja maailman megaluokan ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luontokatoon.
Onko Suomi jo pudonnut t&k-kelkasta?
T&k-investointien suhde bruttokansantuotteeseen laski Suomessa 2010-luvulla pienemmäksi kuin verrokkimaissa Ruotsissa ja Saksassa. Suomessa tarvitaan kuitenkin kipeästi radikaaleja, vaikuttavia ja laadukkaita vihreää siirtymää edistäviä innovaatioita pienten parannusten ja toiminnan tehostamisen sijaan. Tällaisten innovaatioiden syntyminen edellyttää huipputason tieteellistä tutkimusta.
– Yliopistot ja sektoritutkimuslaitokset tuottavat merkittävän osan siitä tieteellisestä tiedosta, jota myös kestävää tulevaisuutta rakentavissa yrityksissä tarvitaan. Siksi näiden alojen rahoituskehitys pitää kääntää positiiviseksi, tarvittaessa erikseen ohjatulla rahoituksella, sanoo Mikko Salo.
– Teettämämme selvityksen tuottaman tiedon pohjalta jatkamme määrätietoista vaikuttamistyötämme näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
*) Tarkastelussa mukana olevat valtion sektoritutkimuslaitokset: Luonnonvarakeskus Luke, Suomen Ympäristökeskus SYKE, Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus GTK, Teknologian Tutkimuskeskus VTT ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Näissä tutkimuslaitoksissa työskentelee yli 1 100 loimulaista.
Tutustu Kestävän tulevaisuuden rahoitus -raporttiin www.loimu.fi/mika-on-loimu/nain-vaikutamme/