Loimun tj ja Akavan vpj Mikko Salo: Haluaisimme neuvotella rakentavasti työelämäuudistuksista 

Loimu oli mukana Akavan piirissä linjaamassa eduskuntavaalitavoitteita ja Akava teki aktiivista vaikuttamistyötä sekä ennen eduskuntavaaleja ja että vaalien jälkeen. Hallitusneuvotteluista tihkui tietoa siitä, että suunnitteilla on työelämämuutoksia, jotka palkansaajien näkökulmasta ovat heikennyksiä. Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo on Akavan hallituksen varapuheenjohtajana ollut vaikuttamisen ytimessä. Tuliko hallitusohjelman lopullinen sisältö kuitenkin yllätyksenä?

– Täytyy sanoa, että olimme näiden työelämää koskevien hallitusohjelmahankkeiden kohdalla pettyneitä ja yllättyneitä lopputuloksesta. Osasimme kyllä odottaa, että nämä hallituspuolueet haluavat uudistaa työelämää joiltain osin, ja odotimmekin, että esimerkiksi työttömyysturvan uudistaminen on varmasti uuden hallituksen tehtävälistalla, Mikko Salo sanoo. 

– Sen sijaan esimerkiksi irtisanomisperusteiden höllentämiseen, määräaikaisten työsuhteiden perusteluvelvollisuuden osittaiseen poistamiseen ja työtaisteluoikeuksien rajoittamiseen liittyvät uudistukset olivat tällaisina kirjauksina ikäviä yllätyksiä työntekijäjärjestöille. 

Työelämäuudistukset liittyvät siis lähinnä työntekijöiden aseman ja oikeuksien heikentämiseen.

– Ennen kaikkea ongelmana on, että hallitusohjelman kokonaisuus ei ole työelämän osapuolten välillä millään lailla tasapainoinen. Karrikoiden voisi sanoa, että maan hallitus on tässä toteuttamassa kaikki työnantajaosapuolen toiveet eikä oikeastaan mitään työntekijäosapuolen toiveita, Mikko Salo kiteyttää.

Mikä hallitusohjelmassa sitten on huonointa, ja mitkä hallituksen suunnittelemat, heikennyslistalla olevat asiat ovat merkittävimpiä?

– Itseäni harmittavat eniten ne asiat, jotka ovat Loimun jäsenten kannalta ikävimpiä. Pidän sellaisina esimerkiksi sitä, että jatkossa työnantaja voisi tehdä työsopimuksen määräaikaisena vuodeksi ilman erityistä perustetta. Määräaikai­set työsuhteet ovat jo nyt loimulaisilla aloilla merkittävä ongelma erityisesti yliopistoissa, ja tilanteen parantamiseksi olemme tehneet paljon työtä jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien, Salo sanoo.

– Toinen on henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyn muuttaminen niin, että työnantaja voisi päättää työsopimuksen pelkällä asiallisella syyllä, kun nykyään henkilöperusteiseen irtisanomiseen vaaditaan asiallinen ja painava syy. Tämä on huomattava heikennys työsuhdeturvaan, hän jatkaa. 

– Pidän myös erittäin negatiivisena yhteistoimintalain soveltamisalan muuttamista niin, että jatkossa vain yli 50 työntekijää työllistävien työnantajien olisi noudatettava yhteistoimintalakia, kun raja on nyt 20 työntekijää. Sekin heikentää työsuhdeturvaa sekä työntekijöiden oikeuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa, Salo jatkaa.   

Neuvottelu ja sopiminen ainoa järkevä tie

Hallituksen uudistusten vastustaminen työntekijäjärjestöissä on voimakasta, erilaisia mielenilmauksia on järjestetty jo laajalti, ja tilanne voi kehittyä erittäin huonoon suuntaan. Akava on esittänyt hallitukselle neuvotteluiden aloittamista pikaisesti, jotta työmarkkinat eivät ajaudu kriisiin. Akava painottaa, että julkisen talouden vakauttaminen ja työllisyyden nosto vaativat monipuolista ja tasapainoista tarkastelua ja vuoropuhelua työelämäuudistuksista. 

Jos vetoomukseen ei vastata, niin miten Akavan hallitus ja akavalaiset liitot valmistelevat heikennysten vastustamista? Miten Loimu tässä aikoo osaltaan toimia?

Maan hallitus on toteuttamassa kaikki työnantajaosapuolen toiveet ja sivuuttanut täysin työntekijäosapuolen.

– Akavan hallitus ja toimiston ylin johto on käynyt paljon keskusteluja ja pohtinut Akavan toimintatapoja maan hallituksen kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Kävimme 13.10. Akavan puheenjohtajiston ja toimiston ylimmän johdon porukalla tapaamassa pääministeri Petteri Orpoa ja veimme Akavan vetoomuksen maan hallitukselle. Siinä tarjoamme neuvottelutietä ja ratkaisuehdotuksia siihen, miten tästä hallitusohjelman työelämäkokonaisuudesta saataisiin tasapainoisempi työelämän osapuolten kesken. 

– Kyse on työlainsäädännössä isosta kokonaisuudesta, jonka yksittäiset osat vaikuttavat toisiinsa, osin suoraan, mutta myös välillisesti hyvin monimutkaistenkin vaikutussuhteiden kautta. Kaikki siis vaikuttaa kaikkeen ja nyt kyllä näyttää siltä, että maan hallitus ei ole tätä kokonaisuutta syvällisesti miettinyt, vaan on poiminut erilaisia työnantajaosapuolilta tulleita esityksiä ja lyönyt ne hallitusohjelmaan. 

– Jos asioista ei neuvotella ja sovita kaikkien työmarkkinaosapuolten kesken, riskinä on suomalaisen työlainsäädännön poukkoilu aina sen mukaan, mikä puoluekoalitio on vallassa kunkin vaalikauden aikana. Uudistukset vaikuttavat työelämää koskevan lainsäädännön kokonaisuuteen ja tämän hallitusohjelman kohdalla näyttää olevan suunta kohti heikentyvää työsuhdeturvaa yksittäiselle työntekijälle. Jos jokin muu hallituskoalitio on vallassa ensi vaalikaudella, voi tietysti olla, että sellainen hallitus lähtee muuttamaan joitain näistä asioista. En pidä tällaista poliittista heiluriliikettä missään nimessä positiivisena asiana suomalaiselle työelämälle, päinvastoin, Mikko Salo toteaa.  

Akavalaiset liitot yhteisessä rintamassa

Työministeri Arto Satonen on kutsunut koolle Suomen työmarkkinamalli -seminaarin 8.11. ja sen jälkeen Akavassa katsotaan, syntyykö jonkinlainen neuvotteluprosessi kokonaisuuden järkevöittämiseksi.

– Akavan jäsenliitot ovat myös yhdessä pohtineet toimenpiteitä ja sitä, mihin jäsenet ovat valmiita, jos tarjottu neuvottelutie ei tuota tulosta. 

Loimu on liittojen yhteisessä rintamassa mukana ja Loimun yhteiskuntasuhde- ja neuvottelupäällikkö Aaro Riitakorpi on mukana Akavan perustamassa työryhmässä, joka näitä mahdollisia toimenpiteitä valmistelee. Loimu on tehnyt jo yhden kyselyn jäsenilleen siitä, miten he suhtautuvat näihin hallituksen työelämäuudistuksiin ja mihin he olisivat mahdollisesti valmiita, jos neuvottelut eivät johda toivottuun tulokseen ja Akavan jäsenliitot joutuvat lähtemään järeämpien toimenpiteiden tielle.

– Jos joudumme tekemään yksityiskohtaisempia suunnitelmia Akavan jäsenliittojen kesken, tulemme kyllä kysymään uudelleen jäseniltämme mielipiteitä ja valmiuksia mukaan lähtemiseen. Järjestöthän ovat lopulta yhtä kuin jäsenensä ja jäsenten valmius lähteä yhdessä vaikuttamaan ja näyttämään omaa kantaansa on todella olennainen tekijä tilanteessa, jossa muut keinot eivät näytä toimivan, Mikko Salo muistuttaa. 

Hallitusohjelma loimulaisin silmin: Kylmää kyytiä työntekijöille 

• Määräaikaisuuksien perusteiden väljentäminen
• Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa 
• Paikallisen sopimisen lisääminen työnantajan ehdoilla
• Henkilöperusteinen irtisanominen helpottuu:
  jatkossa irtisanomisperusteeksi riittää ”asiallinen” syy 
• Yt-lakia noudatetaan vain yli 50 hengen yrityksissä
• Aikuiskoulutustuen poistaminen
• Vientivetoinen palkkamalli
• Lakko-oikeuden rajoitukset ja työntekijän lakkosakko
• Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan heikennykset
• Muut sosiaaliturvan heikennykset