Metsäverkostona maailmalle
Joensuun metsäosaaminen juurrutti saksalaisen Katjan ja tšekkiläisen Martinin Suomeen. Paikallisten metsätoimijoiden vuosia kestäneelle yhteistyölle nostettiin malja marraskuussa, kun Forest Joensuu -yhteisö sai tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon.
Katja ja Martin Gunia toteavat sen, minkä moni muukin Suomeen muuttanut on huomannut.
– Täällä on mahdollista yhdistää perhe-elämä ja vaativa työ. Olemme kokeneet perhe-elämän helpoksi verrattuna kotimaihimme, saksalais-tšekkiläinen pariskunta sanoo.
Perheen kaksi lasta puhuvat niin suomea, tšekkiä kuin saksaakin.
– Joensuussa he puhuvat paikallista murretta, käyvät koulussa ja ovat löytäneet ystäväpiirinsä täältä. He kokevat olevansa kulttuurinen sekoitus Suomea, Saksaa ja Tšekkiä ja tuntevat olonsa kotoisaksi näissä kaikissa.
Suomesta Sambiaan
Rakkaus yhdisti Katjan ja Martinin 2000-luvun alussa. Saksalainen Katja oli tullut harjoitteluun Euroopan metsäinstituutin (European Forest Institute, EFI) päämajaan Joensuuhun. Tietojenkäsittelytieteen opiskelupaikka Itä-Suomen yliopistossa toi tšekkiläisen Martinin samaan kaupunkiin.
– Pidimme asumisesta Joensuussa ja päätimme yhdessä jäädä.
Harjoittelun jälkeen Katja aloitti tutkijana Euroopan metsäinstituutissa. Martin löysi työtä digitaalisia ratkaisuja metsä- ja luonnonvara-alalle kehittävästä Arbonaut Oy:stä.
Kun Arbonaut laajensi palvelujaan, Katja haki ja pääsi saman yrityksen leipiin.
– Tämä yksikkö keskittyy metsien kartoitukseen ja seurantaan trooppisissa maissa ja auttaa hallituksia torjumaan laitonta metsäkatoa. Olen saanut mahdollisuuden matkustaa projektialueille kuten Nepaliin, Kambodžaan, Sambiaan ja Tansaniaan, osittain jopa yhdessä perheen kanssa, Katja kertoo nykyisestä työstään.
Oikea valinta
Arbonautia voi pitää yhtenä Joensuun kansainvälisimmistä yrityksistä. Noin 70 työntekijän joukko koostuu 15 eri kansallisuudesta.
Martin johtaa tiimiä, joka kehittää ohjelmistoja metsän inventointiin. Katjan vastuulla on yhtiön maankäytön ja hiilensidonnan yksikkö.
Pariskunta kiittää niin kotoisaa oloa, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, yhteiskunnan yleistä toimimista kuin työyhteisön tunnelmaa. Vuosien takainen valinta ei kaduta.
– Harjoitteluun hakiessani Joensuu vaikutti etäisyytensä ja kauniin luontonsa ansiosta kiehtovalta kohteelta. Nyt olemme onnellisia, että päätimme jäädä 20 vuotta sitten, Katja sanoo.
Liikevaihtoa yli 2 miljardia
Gunian perheen tarina kytkeytyy Joensuussa Seppo Tossavaisen vastuulla oleviin tehtäviin. Hän on elinkeino- ja kansainvälisten asioiden päällikkönä keskeinen tekijä kaupungin ja noin 600 muun organisaation Forest Joensuu -verkostossa.
Verkosto yhdistää metsäbiotalouden yrityksiä, tutkijoita ja kehittäjiä. Verkoston yrityksissä työskentelee noin 6 000 henkilöä.
– Metsä ja siihen liittyvät toiminnot tuovat alueelle liikevaihtoa noin 2,5 miljardia euroa vuodessa, Tossavainen sanoo.
Verkoston kautta alueen toimijat ovat fyysisen läheisyyden lisäksi lähellä toisiaan myös toiminnallisesti. Toisten tunteminen antaa eväitä yhdistää voimia ja elää todeksi sanontaa ”yhdessä olemme enemmän”.
– Päätavoite on nostaa liikevaihtoa merkittävästi uusilla innovaatioilla ja nykyistä toimintaa kehittämällä, Tossavainen sanoo.
Hän on itsekin esimerkki siitä, kuinka Joensuun metsäverkosto vetää tekijöitä maailmalta.
– Olen pitkään seurannut alueen metsäosaamisen ja yritysten kansainvälisen toiminnan kehittymistä, viimeksi Business Finlandin tehtävissä Kanadan Torontossa. Joensuun metsäosaamiskeskittymä oli ammatillisesti suurin syy, miksi halusin muuttaa tänne.
Vanha malli uudessa asussa
Marraskuussa Forest Joensuu -verkosto sai merkittävän sulan hattuun, kun tasavallan presidentti myönsi sille vuoden 2024 kansainvälistymispalkinnon.
Palkinto myönnetään vuosittain suomalaisille, kansainvälisesti menestyville yrityksille tai yhteisöille.
Palkintoa myönnettäessä huomiota kiinnitetään erityisesti kilpailukykyyn, liiketoiminnan kansainvälisyyteen ja kannattavuuteen. Arvioinnissa painotetaan myös toiminnan vastuullisuutta, vaikutuksia suomalaiseen osaamiseen ja työllisyyteen sekä investointeihin ja Suomen innovaatioympäristön tunnetuksi tekemiseen.
Joensuun metsäbiotaloustoimijoiden verkostomainen toimintamalli on ollut käytössä jo parinkymmenen vuoden ajan.
Uutena piirteenä on, että vuodesta 2023 lähtien Forest Joensuu -verkosto on kaupungin johdolla viestinyt olemassaolostaan aktiivisesti myös ulkomaailmalle.
– Halusimme brändätä maailmanluokan innovaatioekosysteemin paremmin ja näyttävämmin, Seppo Tossavainen sanoo.
Aktiivilinkki tutkimukseen
Verkostosta on kasvavien vientieurojen ja kansainvälisten osaajien paremman saatavuuden lisäksi hyötyä myös tutkimukselle ja koulutukselle.
Metsäekonomian ja -politiikan professori Jouni Pykäläinen Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta sanoo, että Forest Joensuu tarjoaa yliopistolle mahdollisuuden päivittää alueellinen metsäyhteistyö nykyaikaan.
– Perinteinen Euroopan metsäpääkaupunki -ajattelu ei enää riitä, koska tutkimukselta ja opetukselta edellytetään yhä ketterämpää verkottumista muun yhteiskunnan kanssa. Lineaarinen tutkimustulosten jalkauttaminen nykyisessä innovaatioympäristössä on auttamatta kömpelö ja hidas. Yhä useammin tarvitaan aitoa yhteisinnovointia tutkijoiden ja yritysten välille päivästä yksi alkaen, Pykäläinen sanoo.
Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ryhmäpäällikkö ja johtava tutkija Lauri Sikanen komppaa.
– Itselleni Forest Joensuu on inspiroiva yhteistyöryhmä, jonka kanssa voi sparrata ja pallotella kehitysliidejä ja katsoa yhdessä tulevaisuuteen. Ryhmä tuo yhteen monipuolista osaamista ja mahdollistaa hyvin ajan hermolla pysymisen, Sikanen sanoo.