Mielekästä mentorointia molemmille

Kun tutkijatohtori Kati Stranius syksyllä 2017 ilmoittautui mukaan Loimun mentorointiohjelmaan, hän työskenteli Göteborgin yliopistossa, mutta tiesi haluavansa palata Suomeen. Työ teollisuudessa tai yritysmaailmassa houkutteli enemmän kuin jatkaminen yliopistouralla. Hän kaipasi mentoria selkiyttämään työllistymisen mahdollisuuksia kotimaassa. Lisäksi hän toivoi apua CV:n ja hakemusten laatimiseen.

Stranius löysi mentorikseen Antti Hassisen, joka toimi tuotekehityspäällikkönä Joensuussa Exel Composites Oyj:ssä. Heitä yhdisti samankaltainen tausta, sillä Hassinen oli toiminut yliopistotehtävissä Belgiassa ja väitellyt Straniuksen tavoin kemian alalta, nanomateriaaleista. Yhteydenotosta mentoriin alkoi yhteistyö, joka vei Straniuksen nykyisiin tehtäviinsä, tuotantoinsinööriksi Leppävirralla toimivaan Oplatek Groupiin ja asumaan kotiseudulle Kuopioon.

Arvokasta yhteistyötä

Mentorointi alkoi syyskuussa 2017 yhteistapaamisella Helsingissä. Stranius ja Hassinen suunnittelivat mentoroinnin sisältöä ja juttelivat sen jälkeen syksyn ja kevään mittaan Skypen välityksellä. Toinen Loimun yhteistapaaminen järjestettiin tammikuussa 2018 ja kolmas toukokuussa.

– Sain Antilta arvokkaita näkökulmia ja ohjeistusta esimerkiksi CV:n parantamiseen, Stranius kertoo.

Koska sekä Straniuksella että Hassisella oli kemian alan tausta, he puhuivat ikään kuin yhteistä kieltä. Hassinen osasi ohjata Straniusta laatimaan CV:n siten, että se toisi osaamisesta esiin ne puolet, jotka olivat työntekijää etsivän yrityksen kannalta olennaisia.

– Usein on hyvä kertoa yksityiskohtien sijaan kokonaiskuvasta ja valmiuksista, siitä mitä on oppinut ja mitä voi tarjota yritykselle, Hassinen muistuttaa.

Hassinen on työssään ollut paljon mukana rekrytoinneissa, joten hänen oli helppo nähdä, mihin asioihin Straniuksen kannatti hakemuksissaan kiinnittää huomiota. Hassinen ryhtyi mentoriksi, jotta näkisi oman työnsä uudesta näkökulmasta.

– Mentorina toimiminen muistutti omistakin vahvuuksistani ja asioista, jotka opin kantapään kautta. Esimerkiksi verkostoituminen jo opintojen aikana voi tuoda kontaktin, jonka kautta siirtyminen teollisuuteen aukeaa. Suosittelen mentorointia muillekin siitä kiinnostuneille tilaisuutena verkostoitua ja tutustua uusiin ihmisiin.

Antti Hassinen kertoo, että voisi toimia mentorina jatkossakin, jos vain aikataulu sallii. Loimulta tuli mentorointityöskentelyyn selkeä runko, järjestelyt toimivat ja kokemuksesta jäi hyvä mieli.

Kati Straniuksenkin mielestä järjestelyt ja materiaalit olivat tarkoituksenmukaiset, ja mentorointiohjelma kokonaisuudessaan täytti hänenkin odotuksensa. Hän pitää mahdollisena, että toimisi jatkossa itsekin mentorina, kun on karttunut hieman lisää työkokemusta.