Millaisia terveysvaikutuksia vihreällä luonnolla on?

– Tutkimusnäyttö luonnon ja viherpinta-alan vaikutuksesta terveyteen on hyvin laajaa. Positiivinen yhteys löytyy sekä lapsilla että aikuisilla. Luontoympäristö sekä ehkäisee että hoitaa ainakin jossakin määrin sairauksia, Suomen ympäristökeskuksen kaupunkiluonnon erikoistutkija Jenni Lehtimäki sanoo. 

– Hyvin laajoissa tutkimuksissa on myös todettu, että elinympäristön luontopinta-ala vähentää kuolleisuutta kaikissa muissa paitsi tapaturmaisissa syissä. Mielenterveyden ongelmien ohella luonnon terveysvaikutuksista on vahvaa näyttöä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksissa, ykköstyypin diabeteksessa, astmassa sekä allergisissa sairauksissa.

Luonnonympäristöstä on hyötyä sekä psyykkisissä että fyysisissä tarttumattomissa sairauksissa, jotka ovat yleinen ja yhteiskunnalle kallis ongelma Suomessa. Lehtimäki haluaa kuitenkin erottaa tässä luonnon ja vihreyden ja toisaalta luonnon monimuotoisuuden vaikutukset. 

– Mutta tutkimusnäyttö on paljon vähäisempää, kun puhutaan luonnon monimuotoisuudesta, Lehtimäki sanoo. 

– Se johtuu ennen kaikkea siitä, että meillä on ollut aika vähän sellaisia tutkimustapoja, joilla voisi näyttää, kuinka paljon ihmisen ympäristössä on monimuotoisuutta tai kuinka paljon henkilö monimuotoisuudelle altistuu.

– Mikrobitutkimuksissa, joissa on mitattu ihon, suoliston, hengitysteiden tai kodin mikrobistoa, ollaan ehkä oltu lähimpänä mitattavaa monimuotoisuuden indikaattoria. Mutta toki monimuotoisuus on paljon enemmän kuin vain mikrobiston määrä jossakin, Lehtimäki huomauttaa.

– On myös mitattu kasvillisuuden rikkautta tai erilaisten ekosysteemien ja habitaattien monimuotoisuutta. Indikaattorina on myös käytetty uhanalaisten lajien esiintyvyyttä. Emme kuitenkaan vielä tiedä, mikä luonnon monimuotoisuudessa on terveydelle merkityksellisintä ja jota tulisi mitata.

Monimuotoisuus voimistaa luonnon vaikutuksia

Eri lähtökohdista tehdyistä tutkimuksista muodostuu joka tapauksessa hyvin yhdensuuntainen kuva: luonnon monimuotoisuus voimistaa luonnon positiivisia terveysvaikutuksia. Se tuo siis lisähyötyä.

– Näin kävi esimerkiksi Luonnonvarakeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa, jossa ihmisiä vietiin vaihtoehtoisesti joko tavalliseen tai monimuotoiseen metsään, ja jossa palautuminen eli mielen hyvinvoinnin hyödyt tehostuivat monimuotoisessa vanhassa metsässä tavalliseen verrattuna.

Millaisia mekanismeja on luonnon ja vihreyden terveysvaikutusten taustalla?

– Stressitaso ja syke laskevat metsässä, mikä auttaa henkistä palautumista ja elpymistä. Kun menet luontoon, niin palautumisen prosessi käynnistyy. Luontoympäristö myös kannustaa liikkumaan ja usein sinne mennään nimenomaan ulkoilemaan, Lehtimäki listaa mahdollisia ja todettuja mekanismeja. 

– Muita syitä voivat olla lisääntyvä D-vitamiinin tuotanto sekä se, että luonnossa on vähemmän melua ja ilmansaasteita. Eli luontoon menemällä koetaan vähemmän rakennetun ympäristön negatiivisia vaikutuksia.

Oma merkityksensä on myös sillä, että luonnossa myös altistumme luonnon mikrobeille ja hengitämme orgaanisia yhdisteitä, joita puut ja ehkä muutkin kasvit tuottavat. 

– Viime aikoina on saatu koe-eläinnäyttöä siitä, että orgaaniset yhdisteet vaikuttavat immunologiseen toimintaan ja niistä on mahdollisesti apua myös neurologiseen toimintaan. Pelkkä luonnonmiljöössä liikkuminen ja luonnon katsominen voi sekin olla ihmiselle neurologisesti hyväksi.

Epätasaisella polulla liikkuminen haastaa aivot laskemaan askelten paikkoja, mistä on hyötyä erityisesti lasten kehitykselle.

Ekosysteemien tasapainoa tarvitaan

Lehtimäki haluaa vielä alleviivata, että jos halutaan ihmisen terveyshyötyjä, luonnon monimuotoisuuden tukemisen, kehittämisen ja suojelemisen pitää kohdistua sinne, missä ihmisiä asuu. Se tarkoittaa eteläisen Suomen aluetta, jossa monimuotoisesta luonnosta on puutetta, ja myös asutuksen välittömiä lähiympäristöjä.

– Mutta jos katsomme ihmisen hyvinvointia laajemmin, merkittäviä ovat myös ihmisen asuinalueiden ulkopuolelle kohdistuvat toimet. Esimerkiksi ekosysteemien ja lajiyhteisöjen tasapaino vaikuttaa voimakkaasti vektorivälitteisten sairauksien leviämiseen, Lehtimäki huomauttaa. 

– Esimerkiksi iso tai jopa tärkein syy puutiasvälitteisten sairauksien runsastumiseen on kauriiden voimakas yleistyminen Suomessa. Ja sehän ei ole tasapainoinen tilanne ollenkaan.

Lisäksi ovat sellaiset asiat kuin ruokaturva, johon liittyy vahvasti toimivat ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus. Monimuotoisuus on iso teema ja sitä tarvitaan kaikkialla.

– Luonto on verkko ja kokonaisuus. Jos me vain suojelisimme jotakin metsälänttiä ihmisten lähellä, jotta ihmiset saisivat luonnon monimuotoisuutta, meillä ei pian olisi sitäkään vähää monimuotoisuutta. Mutta ei sitä lähimetsän länttiä pidä vähätelläkään ihmisen hyvinvoinnin kannalta.