Mitä eläkeuudistus voisi tarkoittaa?
Maan hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille tehtäväksi eläkeuudistuksen, ja neuvotteluista odotetaan tulosta vajaan neljän kuukauden kuluttua. Haasteena on, että kansalaisilla ei tuolloin ole selkeää kuvaa siitä, mitä uudistuksessa tehdään ja miksi.
Työeläkejärjestelmän toimeenpano on nykyisellään eriytetty muusta julkisesta taloudesta. Nyt hallituksen säästötalkoot on asetettu ensisijaisiksi työeläkejärjestelmän tarpeisiin nähden.
Eläkeuudistuksesta käydyssä keskustelussa huomio on ollut julkisen talouden tasapainottamisessa ja yksilön valinnanvapaudessa, sen sijaan uudistuksen konkreettisista valinnoista on keskusteltu julkisesti vain vähän. Kysymys eläkkeiden riittävyydestä on jäänyt katveeseen.
Hallitus on määrittänyt uudistukselle tarkan säästötavoitteen julkisen talouden avuksi ja eläkevakuutusmaksutason vakauttamiseen. Käytännössä kyse olisi rahoituksen ali- tai ylijäämän eli huonojen tai hyvien aikojen hoitamistavasta, jossa vakautusjärjestelmä aktivoituu tiettyjen ennalta määritettyjen kriteerien pohjalta ja etukäteen sovituilla tavoilla. Tähän liittyy kuitenkin riskejä. Alkuperäiset säännöt eivät välttämättä enää toimi muuttuneessa ajassa. Vakautusjärjestelmä on myös altis politiikan suunnanmuutoksille, eläketurvan ennakoitavuus taas voi altistua taloussuhdanteille. Myös sukupolvivaikutukset voivat olla sattumanvaraisia ja synnyttää väliinputoajien ryhmiä.
Miksi työeläkeuudistukset pitää tehdä eläkejärjestelmän omista tarpeista?
Työmarkkinaosapuolet ovat hallinnoineet eläkejärjestelmää jo 60 vuoden ajan, eivätkä akuutit kriisit ole järjestelmää horjuttaneet.
Työeläkejärjestelmän toimeenpano on eriytetty muusta julkisesta taloudesta ja Työeläkevakuuttajat Tela ry:n kannan mukaan tästä täytyy pitää kiinni uudistuksessa. Työeläkkeitä ei ole tarkoitettu kuntien ja valtion alijäämien paikkaamiseen. Työeläke on vakuutusjärjestelmä. Työeläkemaksu ei ole vero. Sen saajana on työeläkevakuuttaja, eikä maksu mene edes välillisesti valtiolle.
Työmarkkinajärjestöjen keskinäisten eläkeuudistusneuvottelujen sisältöä ei ole kerrottu julkisuuteen.
Työeläkejärjestelmä ei vaadi pikaisia eikä radikaaleja muutoksia eivätkä sellaiset kuulu eläkejärjestelmään, koska on tärkeää, että järjestelmä on ennustettava ja luotettava. Kansalaisten tulee voida luottaa eläkejärjestelmään sekä saada aikaa varautua mahdollisiin muutoksiin. Suomalainen eläkejärjestelmä ei ole kriisissä, vaikka uudistusta tarvitaan.
AM, lähde: Telan työeläkekoulun 2024 aineisto.
Lue lisää: www.tela.fi
Suomalaisista työikäisistä 84 prosenttia on sitä mieltä, että palkoista perittävät työeläkemaksut ja kertyneet eläkevarat on tarkoitettu eläkkeisiin, ei muihin tarpeisiin. Tämä on ollut työeläkejärjestelmän kantava periaate vuosikymmenien ajan. Suomalaiset ovat kuitenkin huolissaan siitä, pidetäänkö eläketurvan periaatteista jatkossa kiinni. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan Verianilla teettämästä kyselytutkimuksesta.