Miten tohtorit työllistyvät?

Tohtorikoulutusta on Suomessa laajennettu huomattavasti 1990-luvulta lähtien. Loimulaisilla aloilla, erityisesti bio- ja ympäristötieteissä, koulutusmäärät ovat olleet vuosia korkeammat kuin työmarkkinoiden tarve on ollut alojen tutkijakoulutetuille. Tämä on aiheuttanut monelle tohtoriksi valmistuneelle kitkaa työmarkkinoille siirtymisessä. Tutkijakoulutetut kohtaavat usein varsinkin työuransa alkuvaiheessa apurahakausia, määräaikaisuuksia ja epävarmuutta. 

Laaja kirjo tehtäviä

Vastavalmistuneet tohtorit työllistyvät useimmiten yliopistolle tutkimukseen määräaikaisiin tehtäviin. Kaikkien tohtorintutkinnon suorittaneiden osalta yliopistosektori on työllistäjänä 30 prosentin osuudellaan toiseksi suurin yksityisen sektorin jälkeen. 

Suurin osa tohtoreista työllistyy tutkimustehtäviin, mutta paljon myös erilaisiin suunnittelu-, ohjaus-, kehitys- ja koordinointitehtäviin tai tuotekehitys- ja teknisiin suunnittelutehtäviin. Näiden lisäksi sijoitutaan muun muassa analytiikka-, mittaus- ja laboratoriopalveluihin sekä terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtäviin ja opetus- ja kou­lutustehtäviin. (Loimun työmarkkinatutkimus 2021) 

Väitelleet siis näyttävät sijoittuvan monipuolisiin tehtäviin, vaikka väitöksen jälkeinen siirtymä koettaisiin haastavana tai siihen kuluva aika pitkänä.

Teollisuuteen ja tutkimuslaitoksiin

Yksityiselle sektorille työllistyy noin 38, valtiolle 23 ja kuntasektorille 8 prosenttia tohtoreista. 

Tohtorintutkinnon suorittaneita työl­listyy paljon teollisuuteen, tieteellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan pariin ja terveydenhuoltoon. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus Luke, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Suomen ympäristökeskus Syke palkkaavat paljon tohtoreita sekä vakinaisiin tehtäviin että erilaisiin hankkeisiin.

Tohtoreita työllistyy paljon myös lääke- ja bioteollisuuteen. Teollisuudessa on tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvetta myös aivan erityiselle ”syväosaamiselle”.

– Kun oma tutkimusaihe on juuri se oikea, niin tohtorintutkinto takaa sen, että osaaminen on sellaista, jota teollisuus tarvitsee, esimerkiksi lääkekehityksessä tai luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvässä tutkimuksessa, sanoo Suvi Liikkanen.

– Kun siirtyy yliopistolta teollisuuteen tutkimustehtäviin, niin tehtävänkuva säilyy usein samantyyppisenä. Ajan myötä toimialalla polku voi viedä esihenkilötehtäviin, erilaisiin laadunhallinta- ja tuotekehitystehtäviin tai vanhemman tutkijan tehtäviin. 

Tutkinto painaa palkkapussissa

Yliopistolle työllistyneiden loimulaisten tohtoreiden palkkataso on huomattavasti matalampi kuin muilla työnantajasektoreilla, keskipalkka on noin 800 euroa vähemmän kuin yksityisellä sektorilla. Tätä selittää kuitenkin pitkälti se, että yliopistolle työllistyy paljon vastavalmistuneita tohtoreita.

– Tutkinnon suorittamisen jälkeisessä post doc -vaiheessa palkka ei vielä kehity, vaan se jää jumittamaan suunnilleen 3 500 euron kohdalle. Ja tämä vaihe voi olla aika pitkäkin, kolmesta viiteen vuotta, kertoo Suvi Liikkanen. 

– Niiden, jotka etenevät tutkijauralla tai hallinnossa, palkka kyllä kehittyy ajan myötä 5 000 euron paikkeille.

Yrityksiin ja julkiselle sektorille työllistyneet tohtorit ovat sijoittuneet vaativiin tehtäviin, joissa palkkataso on korkeampi.

Loimun vuosittaisen työmarkkinatutki­muksen datan perusteella yksityiselle sektorille työllistyneillä tohtoreilla palkka on tilastollisesti noin 200–250  euroa kuussa korkeampi kuin samalla toimialalla vastaaviin tehtäviin työllistyneillä maistereilla.  

– Kaiken kaikkiaan sekä yrityksiin että julkiselle sektorille työllistyneet tohtorit ovat sijoittuneet vaativiin tehtäviin, joissa palkkataso on korkeampi, joten tutkinto näkyy palkassa myös sitä kautta, kertoo Suvi Liikkanen.

Urapolun mutkassa

Yliopistot seuraavat tohtorintutkinnon suorittaneiden uraa ja työllistymistä muun muassa Aarresaaren uraseuranta­kyselyllä. Sen tulokset kertovat, että kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen luonnontieteen tohtoreista keskimäärin 40 prosenttia työskentelee yliopistolla. Yliopistolta on siis jo silloin siirtynyt pois suurempi osuus väitelleitä kuin sinne on jäänyt.

Koska akateeminen tutkijanurapolku on rakenteeltaan karsiva, osa sen valinneista joutuu siirtymään muulle uralle vielä verrattain myöhäisessä vaiheessa. 

– Tämä ’pudotuspeli’ aiheuttaa haasteita oman osaamisen hahmottamisessa ja sanoittamisessa, ja myös ammatillisen identiteetin uudelleenmuotoilussa, toteaa Suvi Liikkanen. 

Tutkimustyössä yliopistolla kertyy paljon hyödyllistä osaamista, kuten ongelmanratkaisutaidot.

– Yliopistolla keskitytään omaan tutkimusaiheeseen ja siinä spesialisoitumiseen ja asiantuntijuus vahvistuu julkaisumäärän kasvaessa. Siirtymävaiheessa pitäisi vaihtaa näkökulma siihen, mitä yleistä osaamista on kehittynyt, ja tässä spesialismin varaan rakennettu ammatti-­identiteetti on haasteen edessä. 

Tutkimustyössä yliopistolla kertyy kuitenkin paljon hyödyllistä osaamista, kuten ongelmanratkaisutaidot: kyky monimutkaisten ongelmien jäsentelyyn ja ratkaisujen etsimiseen ja niiden testaamiseen. Tutkimusprojekteissa kehittyy organisointi- ja johtamistaitoja, tutkimusryhmissä ja -verkostoissa toimiminen kehittää yhteistyötaitoja.

– Kun vaikkapa yliopistolla työskennellyt maaperätutkija siirtyy projektipäälliköksi rakennusalan konsulttiyritykseen, niin aivan vastaavalla tavalla konsulttitehtävissä ovat olennaisia ajan- ja projektinhallinnan taidot. Tutkimusryhmän sijaan työskennellään asiakkaiden kanssa, Suvi Liikkanen valottaa esimerkin avulla. 

– Haasteena on hyväksyä se, että pitää tehdä riittävän hyvää laatua aikataulujen puitteissa, mutta täydellisyyden tai edes parhaan mahdollisen tuloksen tavoittelusta on luovuttava – uppoutuminen ei enää ole mahdollista. 

Urapalvelupäällikkö Suvi Liikkasen 3 vinkkiä tohtorikoulutusta suorittaville

Pohdi, mitä haluat tutkimuksellasi edistää tai mihin vaikuttaa. Se voi auttaa huomaamaan sinua aidosti motivoivia mahdollisuuksia myös yliopiston ulkopuolella.

Hahmottele väitöskirjan teko projektiksi, joka koostuu lukuisista osasista. Saat siitä hyvää harjoitusta projektinhallintaan ja hahmotat paremmin palaset, joita edistämällä pääset kohti maalia. 

Arvosta verkostojasi, ja pyri aina mahdollisuuksien laajentamaan niitä yliopiston ulkopuolelle. Esimerkiksi Loimun projektinhallintavalmennuksissa pääset tutustumaan muihin loimulaisiin yli toimialarajojen. 

Loimu Tohtoriverkosto ry:n jäseneksi

Loimu on liittynyt jäseneksi Tohtoriverkostoon, joka edistää tieteellisen koulutuksen ja tutkimusosaamisen arvostamista, tukee tohtoreiden urakehitystä ja myös muulla kuin akateemisella työuralla tarvittavien valmiuksien hankkimista. Loimu haluaa olla mukana edistämässä loimulaisten väitöskirjantekijöiden ja tohtoreiden verkostoitumista. 

Tohtoriverkosto ry järjestää vuosittain useita koulutuksia, joista osaan nyt myös Loimun jäsenet pääsevät mukaan. Tapahtumiin voit tutustua ja ilmoittautua www.loimu.fi/tapahtumat -verkkosivulla. 

www.tohtoriverkosto.fi