Monenlaisia, mutta hyödyllisiä – harjoitteluista vauhtia urasuunnitelmiin
Syksyllä 2023 toteutetussa opiskelijatutkimuksessa selvitettiin aiempaa kattavammin korkeakouluharjoitteluiden käytänteitä loimulaisilla aloilla. Yhteistä harjoitteluille on lähinnä se, että opiskelija harjoittelee oman alansa työtehtäviä. Harjoittelun pakollisuus, opintopisteiden määrä, palkallisuus, harjoittelun kesto ja vaativuus voivat vaihdella paljonkin.
– Tiedossamme on ollut, että käytännöt vaihtelevat paljon tieteenaloittain ja oppilaitoksittain, ja tutkimus vahvisti tätä tietoa. Ilahduttavaa kuitenkin on se, kuinka positiiviseksi harjoittelun tehneet ovat harjoittelun kokeneet, urapalvelupäällikkö Suvi Liikkanen toteaa.
Harjoittelukäytänteet vaihtelevat
Opiskelijatutkimuksen vastaajista 17 % oli suorittanut harjoittelun edeltävän vuoden aikana. Loimulaisten alojen harjoittelut ovat useimmiten palkallisia. Lukuvuoden aikana harjoittelua tehneistä kuitenkin 41 % kertoo suorittaneensa harjoittelun ilman rahallista korvausta. Kesän aikana vastaava osuus oli selkeästi pienempi, 16 %. Tutkimuksen kaikista vastaajista kesällä palkatonta harjoittelua suorittaneiden osuus oli 1 %.
Harjoittelun tehneistä 50 % ilmoitti harjoittelun olleen pakollinen osa opintoja. Lähes puolet harjoittelun suorittaneista (48 %) kertoo harjoittelunsa kestäneen 3–4 kuukautta ja kolmannes harjoittelun tehneistä (32 %) harjoittelunsa kestäneen 1–2 kuukautta. Yliopistolla tehdyissä harjoitteluissa korostuvat lyhyemmät, 1–2 kuukautta kestäneet ja jopa alle kuukauden pituiset harjoittelut. Yrityksissä ja muualla yksityisellä sektorilla puolestaan on eniten 3–4 kuukautta kestäviä ja yli 4 kuukauden pituisia harjoitteluita.
Palkkatyösuhde aina suositeltavin vaihtoehto
Kuukausipalkka on tyypillisin korvaus harjoittelutyöstä; harjoittelusta rahallista korvausta saaneista 75 % sai kuukausipalkkaa. Kesän aikana harjoittelusta saatu kuukausipalkka oli keskimäärin 2 315 € ja lukuvuoden aikana 1 540 €. Loimu suosittaa harjoittelun muodoksi palkkatyösuhdetta, sillä silloin työntekijä saa kerrytettyä työttömyysturvan työssäoloehtoa, ja työlainsäädäntö sekä työ- ja virkaehtosopimukset suojaavat työntekijää parhaiten.
Palkaton harjoittelu luo eriarvoisuutta
Palkattomat harjoittelut ovat ongelma edelleen myös loimulaisilla aloilla. Kaikista harjoittelun tehneistä 30 % ilmoitti tehneensä harjoittelun ilman rahallista korvausta.
Palkaton harjoittelu asettaa harjoittelijat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin työntekijöihin. Palkattomat harjoittelut lisäävät myös eriarvoisuutta opiskelijoiden keskuudessa – vain niillä, joiden toimeentulo on turvattu, on varaa tehdä palkatonta työtä.
Loimun opiskelijatutkimuksen perusteella palkattomat harjoittelut näyttäisivät keskittyvän yliopistolla lukuvuoden aikana tehtyihin, lyhyisiin harjoitteluihin. Kesällä palkattomista harjoitteluista jopa 87 % tehtiin yliopistolla ja lukuvuoden aikana 69 %. Palkallisista harjoitteluista noin kolmannes suoritettiin yliopistojen palveluksessa.
Loimun edunvalvontapäällikkö Arja Varis muistuttaa, että työharjoittelu – oli se sitten palkallista tai palkatonta – ei ole kesälomalla olevan henkilön sijaistamista tai edes tavanomaista kesätyötä. Harjoittelussa ollaan oppimassa ja silloin on oleellista, että harjoittelijalla on tukenaan asiantunteva henkilö, joka ohjaa ja opastaa. Vastuu työstä jää tälle opastavalle henkilölle. Valitettavan usein harjoittelija joutuu toimimaan ilmaisena tai halpana työvoimana, jolla teetetään työtehtäviä ilman ohjausta.
Palkattoman harjoittelijan on syytä myös selvittää, onko työnantajalla vakuutuksia, jotka kattavat harjoittelussa mahdollisesti sattuvat tapaturvat tai korvaavat muut vahingot. Työsuhteessa olevalle vakuutukset ovat pakolliset, mutta harjoittelijan kohdalla näin ei ole.
Harjoittelu parantaa työllistymismahdollisuuksia
Harjoittelun suorittaneet vastaajat kokivat harjoittelut hyödyllisiksi. Harjoittelun suorittaneista jopa 90 % koki harjoittelun parantaneen tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia sekä kasvattaneen oman alan osaamista. Vastaava määrä kertoi harjoittelun myös vaikuttaneen ajatuksiin tulevasta urasuunnasta. Positiiviset kokemukset harjoitteluiden vaikutuksista voimistuivat hieman sen mukaan, mitä pidempi harjoittelu oli.
– Harjoittelun tehneiden kokemukset vastaavat myös vastavalmistuneiden työllistymiseen liittyviä tutkimushavaintoja, Liikkanen pohtii. – Harjoittelulla on merkittävä rooli ammatillisen identiteetin rakentumisessa ja uravaihtoehtojen tunnistamisessa. Harjoittelu on kuin roolileikkiä, jossa voi sovitella erilaisia työtakkeja päälle ja kokeilla, millaisessa voisi viihtyä valmistumisen jälkeen. Loimussa kannustammekin suorittamaan harjoittelujakson tai useamman, ja etsimään vaihtoehtoja rohkeasti yliopiston ulkopuolelta.
