Yksityisen sektorin akavalaisia edustava Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN asetti tälle neuvottelukierrokselle tavoitteiksi erityisesti yleiskorotukset turvaavat palkkaratkaisut sekä perhevapaauudistuksen saattamisen työehtosopimuksiin elokuussa 2022 muuttunutta lainsäädäntöä vastaavasti. 

Neuvotteluissa saatiin joukko kaksivuotisia sopimuksia, jotka takaavat palkankorotukset yksityisellä sektorilla. Yhtenä viimeisimmistä työehtosopimus saatiin kemianteollisuuteen, joka on Loimun suurin toimiala. Loimun vastuulla olevista sopimuksista on auki enää vain Metsähallituksen työehtosopimus, joka sekin pyritään saamaan aikaan 25.5. mennessä.

Neuvotteluja käytiin jo viime syksynä, ja pikkuhiljaa kevättä kohti sopimuksia eri aloille saatiinkin. Sopimukset ovat pituudeltaan pääosin noin kahden vuoden mittaisia, ja takaavat kaikille tulevat palkankorotukset yleiskorotusten muodossa sopimuskauden aikana. Lisäksi sopimuksissa on sovittu yrityskohtaisista eristä, joiden käytöstä ja jakamisesta työnantaja päättää työpaikkatasolla. 

Yleisen linjan mukaiset palkkaratkaisut

Palkkaratkaisujen ns. yleinen linja määräytyy periaatteessa vientiteollisuuden (teknologia-, kemian- ja metsäteollisuus) ratkaisujen mukaan, käytännössä tahdin on parilla viime neuvottelukierroksella määrännyt teknologiateollisuuden ratkaisu.

Tällä neuvottelukierroksella päänavaajana oli Teollisuusliitto, ja sen palkkaratkaisun taso oli se, johon kaikki muut pyrkivät. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien kaksivuotisessa sopimuksessa maksetaan tänä vuonna yhtä prosenttia kustannusvaikutukseltaan vastaava kertakorvaus ja 3,5 prosentin yleiskorotus, ja vuonna 2024 kahden prosentin yleiskorotus sekä 0,5 prosentin työnantajan päättämä yrityskohtainen erä. Yhteensä siis palkankorotusten kustannusvaikutus kahden vuoden aikana on 7 prosenttia. Varsin monessa Loimun tai muiden YTN-liittojen vastuulla olevassa sopimuksessa päästiin samaan tasoon.

Sopimusalakohtaiset tiedot palkankorotuksista löytyvät YTN:n verkkosivuilta ytn.fi.

Pulmallinen perhevapaa

Toinen päätavoite oli saada akavalaisille molemmille vanhemmille palkallinen perhevapaaratkaisu. Perhevapaita koskeva lainsäädäntö muuttui 1.8.2022. Valtaosaan teollisuuden ja palvelualojen ylempien toimihenkilöiden sopimuksia on sovittu perhevapaauudistuksen mukaisista muutoksista. Nyt ei-synnyttävän vanhemman palkallinen vapaa on sopimuksesta riippuen 28–36 arkipäivää. Entinen äitiysvapaa eli synnyttävän vanhemman palkallisen vapaan kokonaispituus on pysynyt ennallaan noin
3 kuukauden pituisena.

Helppoa tämän tavoitteen saavuttaminen ei ollut, koska juhlapuheista huolimatta todellisuudessa kaikista tällaisia asioita edistävistä ratkaisuista työnantajaliitot vaativat kompensaatiota työehtosopimuksissa joitakin muita ehtoja heikentämällä. Muut palkansaaja­järjestöt eivät omissa sopimuksissaan nostaneet tasa-arvoisia perhevapaita, joten neuvotteluratkaisun saaminen pelkästään akavalaisille osoittautui yllät­tävän hankalaksi. Erityisen vaikeaksi se osoittautui kemian alalla sekä Paltan erityisaloilla (EPA), johon kuuluu valtion liikelaitoksia, kuten Metsähallitus ja VTT.

Loimun omissa sopimuksissa vaikeinta oli saada neuvotteluratkaisu perhevapaista metsäbiotaloudessa, jossa ei-synnyttävällä vanhemmalla (aikaisemmin isä) ei vanhassa sopimuksessa ollut lainkaan palkallista vanhempainvapaata. Kompensaationa jouduttiin mm. pidentämään sopimuskautta kuukaudella ja hyväksymään 30 arkipäivän vanhempainvapaa molemmille vanhemmille tavoitteena olleen 32:n sijaan. Sen sijaan yksityisellä laboratorioalalla sovittiin perhevapaaratkaisusta, jonka mukaisesti synnyttävän vanhemman vapaa on jatkossakin 3 kuukautta, ja ei-synnyttävän palkallinen osuus aiemman 6 arkipäivän sijaan 36 arkipäivää. Tästä voimme olla tyytyväisiä!

Nyt kun akavalaiset liitot ovat saaneet tasa-arvoisessa perhevapaa-asiassa pään auki, odotettavissa on, että myös SAK- ja STTK-laiset liitot heräävät ensi neuvottelukierroksella ja vaativat samanlaisia perhevapaita, joita me olemme nyt taistelleet tasa-arvon nimissä. 

Teksti Anna Kytömaa ja Jukka Sippola

Loimun neuvotteluvastuulla on kuusi työehtosopimusta (TES), jotka kaikki ovat yksityisellä sektorilla. YTN:n sopimuksista kemianteollisuudesta, joka on Loimun suurin toimiala, ja yksityisestä laboratorioalasta vastaa neuvottelupäällikkö Anna Kytömaa, Metsähallituksesta ja Suomen riistakeskuksesta neuvottelupäällikkö Jukka Sippola. Jukka Sippola toimii myös YTN:n neuvottelijana metsäteollisuudessa, jossa ylemmillä toimihenkilöillä, joita Loimunkin jäsenet valtaosin ovat, ei ole työehtosopimuksia. Hän vastaa lisäksi Loimun omista sopimuksista, jotka ovat Suomen metsäkeskuksen TES ja Metsäbiotalouden asiantuntijoiden TES.

Julkisella sektorilla odotusten mukaiset ratkaisut

Viimeiset vuodet on eletty varsin haastavia aikoja ja niiden keskellä ison työmarkkinaneuvottelukierroksen läpivieminen on ollut liitoille melkoinen urakka. 

Odotukset sopimusten tasolle olivat jo lähtökohtaisesti korkeat, kun inflaatio oli jo ennen neuvotteluiden alkua nirhaissut merkittävästi palkansaajien ostovoimaa eli vähentänyt jokaisen ruokaostoksiin ja kulutukseen käytettävää rahaa. Puolin ja toisin oltiin samaa mieltä siitä, että palkansaajien saamilla korotuksilla voidaan ja pitääkin tukea kulutuksen kautta yrityksiä ja palveluita sekä ylläpitää yhteistä hyvinvointia. Ei kuitenkaan ollut helppoa löytää yhteisymmärrystä siitä, mikä olisi palkansaajien kannalta riittävän tuntuva korotus ja samalla yhteiskunnan tasapainoa ylläpitävä ratkaisu. Sopimusten synnyttämiseen vaadittiinkin monilla aloilla työtaistelutoimia. 

Valtion henkilöstön osalta neuvottelut käynnistyivät hyvissä ajoin ja hyvässä hengessä viime vuoden puolella. Ne etenivätkin jo mukavasti, mutta sitten työmarkkinoiden mekanismit keskeyttivät neuvottelut joksikin aikaa ja jäätiin odottamaan yksityisen sektorin vientialojen sopimusten syntymistä. Tärkeäksi asiaksi tällä kierroksella nousi myös perhevapaan palkallisuuden parantaminen tasa-arvoisuutta kasvattavaksi. Valtiolle syntyi helmikuun lopulla neuvotteluratkaisu, joka oli Jukon valtionneuvottelukunnan mielestä varsin kelvollinen ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Syntynyt ratkaisu koostui yleiskorotuksista sekä kertaerästä ja oli samaa tasoa kuin yksityisen sektorin ratkaisut.

Kunta- ja hyvinvointisektoreilla oli voimassa edellisenä vuonna syntynyt useampi vuotinen sopimus, joka sisälsi niin sanotun perälautakirjauksen. Siinä palkankorotukset kytkettiin viime vuoden sovintoesityksissä kolmen yksityisen alan palkankorotuksiin. Verrokkialoina ovat teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus, kemian perusteollisuuden työehtosopimus ja kuorma-­autoalan työehtosopimus. Viime vuonna tehtyihin sopimuksiin saatiin neuvoteltua lisäkorotusta 3,2 prosentin verran, kun lasketaan yhteen palkankorotukset ja kertaerä.

Sopimukset eivät synny itsestään. Kiitos siis neuvottelijoille ja kaikille niille toimijoille, jotka olivat rakentamassa jukolaista neuvottelukoneistoa. Palkankorotuksiin ja muihin sopimuskohtiin voit tutustua Jukon nettisivuilla www.juko.fi.