Nuoret kestävän kehityksen airueina 

Aaro Angerpuro (24) opiskelee kauppatieteitä Aalto-yliopiston Service Management -maisteriohjelmassa, jossa keskitytään analytiikan avulla luomaan liiketoimintaratkaisuja, jotka edistävät kestävää kehitystä. Hän on ollut aktiivisesti mukana yrittäjyyspiireissä ja hänellä on itselläänkin start up -yritys yhdessä poikaystävänsä kanssa.

Angerpuro ajattelee, että suuryritykset vaikuttavat laajasti siihen, mitä ympäristössä tapahtuu. Niillä on esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa ihmisten kulutustottumuksiin. Suuryrityksiin puolestaan voidaan vaikuttaa poliittisin toimin. Angerpuro halusi päästä perille siitä, mitä tämä vaikuttamistyö käytännössä tarkoittaa ja lähti mukaan valtioneuvoston kanslian alaisuudessa toimivaan Nuorten Agenda 2030 -ryhmään, jossa hän on nyt toista vuottaan jäsenenä.  

– Olen tottunut luomaan muutosta yrittäjyyden keinoin, mutta isojen muutosten tekemiseen tarvitaan poliittisia päätöksiä, hän sanoo. 

– Sydäntäni lähellä ovat kulutustottumusten muuttaminen ja tasa-arvo, etenkin seksuaalivähemmistön näkökulma. 

Angerpuro ei ole ostanut uusia vaatteita puoleentoista vuoteen. Hän toivoo ihmisten kiinnittävän huomiota siihen, millaisia tuotteita he hankkivat ja millaisia ympäristövaikutuksia niillä on. 

Nuorista 42 prosenttia on muuttanut kulutustottumuksiaan hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Nuorten ruokavalinnoissa painavat eniten hinta ja maku. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän tutkimuksen mukaan ilmasto- ja ympäristöystävällisyys sekä eläinten hyvinvoinnin huomioiminen vaikuttavat vain 9 prosentin ruokapäätöksiin. Kuusi nuorta kymmenestä on kuitenkin valmis joustamaan omasta elintasostaan ja kulutustottumuksistaan yhteisen hyvän puolesta. 

Nuorten agendalla 

Nuorten Agenda 2030 perustettiin vuonna 2017 pääministerin johtaman Kestävän kehityksen toimikunnan alaisuudessa, koska toimikunta halusi lisätä nuorten osallistumista Agenda2030:n toimeenpanon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ryhmässä on kolmetoista 15–28-vuotiasta jäsentä ja kaksi tasavertaista puheenjohtajaa. 

Nuorten Agenda toimii kestävän kehityksen tavoitteiden puolesta sekä osallistuu näiden tavoitteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteerinä toimiva Taru Savolainen Valtioneuvoston kanslian strategiaosastolta kertoo, että nuoret toimivat hyvin itsenäisesti. Savolainen ei edes tiedä, mitä kaikkea aktiiviset nuoret ovat tehneet. 

Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto.

Aaro Angerpuro kertoo, että he tuovat nuorten näkökulmaa esiin erilaisissa tilaisuuksissa ja pohtivat yhdessä keinoja kestävän kehityksen edistämiseen. Osa nuorista on kiertänyt kouluissa puhumassa aiheesta. Angerpuro on ollut mukana järjestämässä tapahtumia ja osallistunut esimerkiksi pohjoismaisten nuorten tapaamisiin. Hän oli mukana pohjoismaisten nuorten ilmastotapahtumassa ja hämmästyi, kun siellä tarjottiin liharuokaa. 

– Mielestäni se on kaksinaismoralismia. Yleensä en syyllistä ihmisiä heidän valinnoistaan, mutta en voinut olla ihmettelemättä ääneen, miksi söimme lihaa kasvisruuan sijaan. 

Nuorten Agenda 2030 järjestää Helsingin messukeskuksessa marraskuussa ilmastohuippukokouksen, jonne kaikilla on vapaa pääsy. Mahdolliset matkakulut korvataan ja lounas on ilmainen. Tapahtumassa koostetaan nuorten yhteinen julkilausuma, jolla vaaditaan hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä ilmaston pelastamiseksi. Huippukokouksessa pidetään myös presidenttiehdokkainen paneeli. 

Vuoropuhelua presidentti­ehdokkaiden kanssa 

Aaro Angerpuro tunnustaa menettäneensä uskoaan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin poliittiseen päätöksentekoon. Hänestä tuntuu välillä siltä, että nuoret kutsutaan paikalle monimuotoisuuden nimissä, mutta heitä kuunnellaan vain näennäisesti. 

Nuorten äänestysaktiivisuus heikkoa. Angerpuron mielestä nuorille ei ole tarjolla riittävästi vaikuttajien roolimalleja. Eduskunnan keski-ikä on 47 vuotta. Viime vaaleissa eduskuntaan valittiin seitsemän alle 30-vuotiasta ehdokasta. 

Taru Savolainen kertoo, että Nuorten Agenda tarjoaa nuorille mahdollisuuden suoraan vuoropuheluun päättäjien kanssa. 

– Pyrimme tarjoamaan nuorille tilaisuuksia saada äänensä kuuluviin ja uskon, että nuorten ääni tulee kuulluksi. Heidät otetaan vakavasti, kun luodaan uutta lainsäädäntöä tai tehdään kansainvälisiä päätöksiä. Nuorten ryhmät saavat puheenvuoroja kansainvälisissä kokouksissa kuten muutkin sidosryhmät. 

Savolainen pitää tärkeänä myös sellaisten nuorten osallistamista, jotka eivät itse aktiivisesti hakeudu nuorten ryhmiin tai kuulemisprosesseihin, jotta erilaisten nuorten ääni saataisiin mahdollisimman kattavasti kuuluville. 

Nuorten ilmasto- ja luontoryhmä

Viime keväänä nuorten osallistumista ilmastoa ja luontoa koskevaan päätöksentekoon vahvistettiin Nuorten Agenda 2030 -ryhmän alajaostona toimivalla 18–25-vuotiaiden nuorten ilmasto- ja luontoryhmällä. Sen tehtävänä on tukea ministeriöitä nuorten osallistumisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on varmistaa politiikkatoimien oikeudenmukaisuus tulevien sukupolvien näkökulmasta. 

Ekologian ja evoluutiobiologian maisteri Sarella Arkkila (25) koki ahdistusta ihmisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon. Etsiessään mahdollisuutta vaikuttaa itse asioihin hän löysi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin sivuilta ilmoituksen ilmasto- ja luontoryhmästä, haki ja pääsi siihen mukaan. Arkkila työskentelee museomestarina luonnontieteellisessä museossa ja tekee väitöstutkimusta maatalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. 

– Olen työssäni mukana tutkimusryhmässä, jossa seurataan ilmastomuutoksen vaikutuksia lajikantoihin. Muutos on todellista ja haluan tehdä sille jotain. Tutkimustuloksia täytyy saattaa poliittisten päättäjien tietoisuuteen ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, että asioille tehdään jotain. 

Taru Savolainen kertoo, että ryhmän käynnistämisen taustalla oli nuorten vaikuttamistyö Suomen uudistetun ilmastolain valmistelun aikana. Nuoret halusivat vahvistaa osallistumismahdollisuuksiaan. Ilmasto- ja luontoryhmä eli tuttavallisesti Nuoli tekee vaikuttamistyötä useammassa ministeriössä. Se ei korvaa muita nuorten osallistamisryhmiä. 

Toiminta vähentää ilmastoahdistusta 

Sarella Arkkila kertoo, että Nuoli on käynnistänyt toimintaansa vauhdilla, asettanut tavoitteita ja suunnitellut, keihin he haluavat olla yhteydessä ja miten he haluavat vaikuttaa. Neljätoistajäsenisen ryhmän sisällä toimii kolme alaryhmää: ihmiskuva ja kokonais­hyvinvointi, metsät ja biodiversiteetti sekä kestävä ruokajärjestelmä, johon Arkkila kuuluu. Nuorimmat jäsenet ovat lukiolaisia, mutta mukana on myös agronomeja, biologeja, geologeja sekä yhteiskuntatieteilijöitä. 

– Pääsemme tutustumaan niin Olkiluotoon kuin EU-parlamentinkin toimintaan. Minun sukupolveni joutuu taistelemaan ilmastonmuutosten vaikutusten kanssa. Pohdimme mahdollista pohjavesien lop­pumista ja mietimme, miten ruualle käy. 

Mahdollisuus vaikuttaa asioihin on vähentänyt Arkkilan ahdistusta. Henkilökohtaiset tapaamiset tarjoavat tilaisuuden kertoa omia mielipiteitä siitä, millaisessa Suomessa nuoret toivovat elävänsä tulevaisuudessa.  

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö – Nuorten asennetutkimus 2022.