Oikeus hyvään tulevaisuuteen

Kun puhutaan työelämästä, puhutaan usein siitä, mitä se tällä hetkellä on. Pauliina Ryökäs, 28, on kiinnostunut erityisesti työelämän tulevaisuudesta. 

– Myös meillä opiskelijoilla, jotka emme ole aktiivisesti työelämässä, on oikeus sanoa mihin suuntaan työelämää pitäisi kehittää. Nuorilla on myös oikeus uskoa siihen, että hekin pääsevät aikanaan eläkkeelle. 

Loimun toisen varapuheenjohtajan, biolääketiedettä Kuopiossa opiskelevan Pauliina Ryökkään aika menee tällä hetkellä kokopäiväisesti luottamustoimessa. Hän aloitti vuoden alussa Akavan opiskelijoiden uutena puheenjohtajana tavoitteenaan vaikuttamistoiminnan kehittäminen ja sen tekeminen aiempaa läpinäkyväm­mäksi.  

Akavan opiskelijat vastaa opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden edunvalvonnasta Akavassa. Se edustaa 120 000 opiskelijaa 36 jäsenliitosta. Puheenjohtajana Ryökäs haluaa lisätä Akavan opiskelijoiden tunnettuutta. 

Akavan opiskelijat pyrkii osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, vaikuttamaan työnantajiin ja oppilaitoksiin sekä nostamaan esiin nuorten toiveita. Ryökkäästä on tärkeää, että työ on taloudellisesti kannattavaa ja kannustavaa, johtaminen on inhimillistä ja työntekijöistä pidetään huolta. 

Nuoret haluavat tehdä merkityksellistä työtä. Työltä odotetaan sisällöllisesti paljon. 

– Työn sisällön täytyy tukea hyvinvointia. Työurat ovat pidentyneet ja työssä täytyy jaksaa kauan. 

– Asenteet muuttuvat hitaasti. Työelämä on murroksessa, mutta esimerkiksi johtoportaassa on yhä vanhempaa johtamistyyliä, joka ei vastaa sitä, mitä uusi työelämään astuva sukupolvi tarvitsee.  

Hallituksen työelämäuudistukset huolestuttavat 

Suomen hallituksen työelämän lainsäädäntöuudistukset huolestuttavat työelämään astuvia nuoria. Tällä hetkellä määräaikaisen työsopimuksen voi solmia vain perustellusta syystä. Jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena vuodeksi ilman erityistä perustetta. Ryökäs muistuttaa, että nyt jo puolet nuorista on määräaikaisissa työsuhteissa. 

– Määräaikaisuus lisää työelämän alkupään katkonaisuutta. 

Hallitusohjelman mukaan ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei maksettaisi palkkaa. Ryökkään mukaan tämä iskee etenkin osa-­aikatyötä tekeviin opiskelijoihin, joiden palkka on muutenkin pienempi kuin kokoaikatyötä tekevien. 

Ryökäs on Suomen hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että työhyvinvointia on lisättävä ja sairauslomapoissaoloja vähennettävä. Hän on iloinen, että hallitus haluaa kannustaa työnantajia palkkaamaan uusia työntekijöitä. 

– En kuitenkaan näe, että määräaikaisuus olisi tähän reilu keino etenkin, kun ansiopäivärahan työssäoloehtoa halutaan pidentää kuudesta kahteentoista kuukauteen. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, vaikka työntekijä saisi sen aikana vakituisen työn. 

Akava on tehnyt hallitukselle vastaehdotuksen. Sen mukaan työntekijöille pitäisi säätää oikeus irtisanoutua halutessaan yli kuusi kuukautta kestävästä määräaikaisesta työsuhteesta. 

Opiskelijat olivat mukana Akavan järjestämässä ulosmarssissa. 

– Harmi, että meidän on pitänyt turvautua jatkuvasti järeämpiin keinoihin. Akava vei jo lokakuussa oman ratkaisuehdotuksena pääministeri Petteri Orpolle. Olemme halukkaita neuvottelemaan. Olemme monista hallituksen tavoitteista samaa mieltä, mutta keinot ovat välillä todellisuudesta irrallaan, sanoo opiskelijoita Akavan hallituksessa edustava Pauliina Ryökäs. 

Joustoa opintotukeen ja irti lainasta 

Pauliina Ryökäs on huolissaan opiskelijoiden toimeentulosta. Opiskelijoiden päätyö on opiskelu. Silti Loimun tekemän opiskelijatutkimuksen mukaan aiempaa useampi opiskelija työskentelee opintojen ohella ensisijaisesti siksi, että se on välttämätöntä toimeentulon vuoksi. 

Opintotuen pitäisi olla Ryökkään mielestä sellaisella tasolla, että sillä pärjää ilman opintolainaa. Hallitus jäädyttää opintotuen indeksikorotukset hallituskauden ajaksi ja nostaa opintolainan valtiontakausta. Ryökäs muistuttaa, ettei opintotukeen ole tehty indeksikorotuksia vuosikymmeniin. Se on suunnilleen samalla tasolla kuin 1990-luvulla.  

– Hallituksen uudistukset vaikuttavat opiskelijoihin luomalla jännitteitä, epävarmuutta tulevaisuudesta ja pelkoa pysyvästä toimeentulosta. Työnhaku on muutenkin rankkaa ja heikentää hyvinvointia etenkin silloin, kun töitä ei heti saa. 

Loimun opiskelijatutkimuksen mukaan 80 prosenttia uskoo työllistyvänsä tulevaisuudessa omalle alalleen. Moni myös tietää, millaisiin töihin haluaa. Tämä ilahduttaa Pauliina Ryökästä. Tieto siitä, että noin neljännes on harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä, viestii hänestä luottamuksesta omaan pärjäämiseen. 

Ryökästä huolestuttaa se, että opiskelijoista lähes 90 prosenttia kokee arkensa ajoittain kuormittavana ja stressaavana etenkin, kun 34 prosenttia arvioi, ettei pysty palautumaan kuormituksesta vapaa-aikanaan. 

– Korkeakouluissa pitää olla paremmat tuki- ja ohjauspalvelut niin, että opiskelijat voivat halutessaan hakeutua avun piiriin ja saavat apua. Opintotuen on oltava joustavampi. Opiskelijoiden tukeminen on yhteiskunnalle kannattava investointi, koska se vähentää myös korkeakoulupudokkuutta. 

Heikentynyt toimeentulo, epävarmuus omasta tulevaisuudesta, työllistymismahdollisuudet ja isot opintolainat kuormittavat opiskelijoita. Ryökkään mukaan korkeakoulutusasteen nostaminen lisää tuen ja ohjauksen tarvetta, kun ammatilliselta puolelta nykyistä useammat opiskelijat jatkavat ammattikorkeakouluihin. 

– Opiskelijapooli moninaistuu ja avun tarve lisääntyy.