Opiskelua koronan aikaan

Vuoden viivästys valmistumiseen

Neea Hanström opiskelee kolmatta vuotta Helsingin yliopistossa ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelmassa (ECGS, Environmental Change and Global Sustainability). Hanström asuu Vantaalla miehensä kanssa.

Hanströmin elämään ja opintoihin korona on vaikuttanut harmillisella tavalla.

– Minulla oli aikomus valmistua vuoden päästä keväällä, mutta niin monta kurssia on siirretty ensi lukuvuoteen, etten ehdi mitenkään suorittaa niitä kaikkia yhdessä vuodessa. Valmistumiseni viivästyy varmasti vuodella.

Kaikki luennot järjestetään nyt Zoomin välityksellä, laboratoriokursseja ei järjestetä lainkaan ja ensi kesän ekologian maastokurssejakin toteutetaan etäopetuksena.

Hanström on kuitenkin tyytyväinen, sillä hän sai ensi kesäksi haluamansa assistentin paikan Helsingin yliopiston Itämeritutkimuksen parissa. Toiveissa olisi aloittaa gradun tekeminen, jos vain sopiva aihe löytyy.

Myös Neea Hanström kiittelee opettajia etäopetuksen järjestämisestä. Hän kokee, että sähköposteihin vastataan jopa paremmin kuin ennen. Työmäärä kurssia kohden on kuitenkin kasvanut, sillä opettajat teettävät kursseilla aiempaa enempää kirjallisia töitä. Pelkkien etätenttien varaan ei arviointia jätetä.

– Opettajat yrittävät saada aikaan vuorovaikutusta luennoilla, mutta vähemmän ihmiset kyselevät ja juttelevat etäopetuksessa kuin lähikursseilla.

Yhteys opiskelukavereihin onkin kärsinyt, ja Neea Hanström toivoo, että pääsisi välillä kampukselle ja irtaantumaan kotiympäristöstä.

– Bilettämään en kaipaa, mutta olisi kiva tavata muita opiskelijoita ja käydä yhdessä lounaalla.

Korona-ajan käytänteissä on paljon hyvääkin.

– Toivon, että jatkossakin luennot nauhoitetaan, sillä opin parhaiten kuuntelemalla. 

Ensimmäinen vuosi etänä

Noora Räisäsellä on jo aamukymmeneltä takanaan solubiologian tentti. Sen hän teki kotoaan käsin, Jyväskylän keskustassa sijaitsevasta kaksiostaan. 

Räisänen opiskelee biologiaa ensimmäistä vuotta Jyväskylän yliopistossa. Syksyllä aloitetut opinnot ovat sujuneet etänä ensimmäistä viikkoa lukuun ottamatta. Kaikki opiskelijaelämän riennot ja tapahtumat ovat jääneet kokematta ja uudet tuttavuudet suureksi osaksi tapaamatta.

– Onneksi ensimmäisellä viikolla aikana oli mahdollisuus tavata muita opiskelijoita, ehdin tutustua kasvokkain saman tutor-ryhmän opiskelijoihin ja kävimme kerran fuksipiknikillä, Räisänen kertoo.

– Zoomissa on melko vaikea tutustua uusiin ihmisiin. Monet eivät halua koskaan pitää kameraa päällä.

Vaikka kurssien toteutuksessa on eroa, Räisänen antaa opettajilleen kiitosta. 

– He tekevät selvästi parhaansa. On myös hyvä, että luennot nauhoitetaan, jolloin niihin voi palata tenttiin lukiessa.

Perinteiset luennot ovat Räisäsen mielestä etänä puuduttavia seurattavia. Pienryhmäkeskustelut ja Kahoot! -oppimisympäristössä tehtävät visailut tuovat oppimiseen kaivattua vuorovaikutusta. Yhdellä kurssilla Räisänen teki pienryhmän kanssa laajan seminaarityön, joka esitettiin muulle ryhmälle Zoomissa. Ryhmätyön tekeminen onnistui hyvin etäyhteyksilläkin.

Räisäsen mielestä etäopiskelussa ja omaehtoisissa aikatauluissa hyvää on myös se, että voi käydä kaupassa tai salilla ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Jyväskylä on Noora Räisäsen kotikaupunki, ja hän asuu yhdessä poikaystävänsä kanssa. Tilanne on erilainen opiskelijoilla, jotka ovat muuttaneet opiskelun vuoksi uudelle paikkakunnalle asumaan yksin. Muutama Räisäsen opiskelukaveri on palannut takaisin kotipaikkakunnalleen perheensä luokse, kun opiskelu ei vaadikaan läsnäoloa Jyväskylässä.

Mitä Räisänen kaipaa eniten ajasta ilman koronaa? 

– Ihmisiä! Kohtaamisia. Sitä, että voi mennä yhdessä lounaalle. 

Konkarin opintoihin korona ei enää vaikuta

Ennen koronaa Nuuti Vasari vietti paljon aikaa Oulun yliopiston kampuksella. Nyt parinsadan metrin matka kotoa kampukselle on paljon pitempi kuin ennen koronaa.

– Ei tule käytyä enää edes syömässä kampuksella. Ennen siellä tuli hengailtua ja vietettyä paljon aikaa.

Vasari opiskelee Oulun yliopistossa kuudetta vuotta fysiikkaa ja matematiikkaa. Vasarilla on gradu tekeillä ja opinnoista vain pari kurssia jäljellä, joten aineenopettajaksi valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa.

Gradun tekeminen sujuu itsenäisesti, joten koronarajoitukset eivät ole suuresti vaikuttaneet Vasarin opiskeluun tänä talvena. Mutta uusien opiskelijoiden kohtalo harmittaa Vasaria.

– Minulla on takana jo monta opiskelijavappua, toisin kuin viime tai edellisenä syksynä aloittaneilla. Uusilla opiskelijoilla on jäänyt kokematta kaikki ainejärjestöjen riennot.

Nuuti Vasari toimii osa-aikaisena Loimun kampuspromoottorina Oulun yliopistossa. Hän pitää yhteyttä luonnontieteen alan ainejärjestöihin ja järjestää Loimun tilaisuuksia kampuksella.

– Opettajat ovat selvinneet nopeasta digiloikasta vaihtelevasti. Osa hallitsi alusta lähtien hyvin sähköiset oppimisalustat, kun taas joltakin opettajalta tuli aluksi pelkästään sähköpostia. Parhaimmillaan kursseilla on erittäin laadukkaat materiaalit ja tehtävänannot Moodlessa, hyvät luennot Zoomissa sekä hyvät arviointimenetelmät.

Vasaria mietityttää etäopiskelun vaikutus maakuntapolitiikkaan.

– Jos opetus siirtyy verkkoon pysyvästi, eikä opiskelijoiden olekaan enää pakko asua opiskelupaikkakunnalla, vähentääkö se korkeakoulupaikkakuntien vetovoimaa? Ja toisaalta, lisääkö se pienten paikkakuntien mahdollisuuksia pitää kiinni nuorista?

Nuuti Vasarilla on selkeä mielipide siihen, mistä koronan jälkeen olisi pidettävä kiinni.

– Massaluennot ovat turhia, ne voi aivan hyvin siirtää verkkoon pysyvästi. Vuorovaikutusta niillä ei ole muutenkaan ja tilakustannuksissakin säästyisi.