Pääkirjoitus: Korvat lukossa
Tämän numeron Valokeila-kokonaisuudessa käsitellään ilmastonmuutosta koskevan viestinnän haasteita. Meillä on ollut kasvavissa määrin tietoa ilmastonmuutoksesta, sen seurauksista ja vaikutuksista jo monta kymmentä vuotta. Tämän vuosituhannen puolella siitä on käyty niin paljon keskustelua, että nyt jo enemmistö tunnustaa sen ja on siitä huolissaan. Miksi emme silti vieläkään pysty riittäviin toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi?
Jutussa muun muassa muistutetaan siitä, että ihmisaivot väistelevät tehokkaasti epämukavaa tietoa ja keksivät keinoja ikävien ratkaisujen välttelemiseen.
Tällä hetkellä elämme keskellä työmarkkinakriisiä, jonka syntymisen taustalla on helppo nähdä samanlaisia syitä kuin ilmastotoimien viivästymisellä, vaikka mittakaava onkin eri. Maan hallitukselle on viestitty vahvasti, että sen työelämäuudistukset eivät ole hyväksyttäviä sellaisinaan. Mediassa esiteltyjen kyselytutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista vastustaa niitä. Palkansaajajärjestöt ovat ilmaisseet työntekijöiden näkemykset vahvasti ja suurin joukoin. Akava jäsenliittoineen on tarjonnut asiallisia, tutkimustietoon ja konkreettisiin esimerkkeihin perustuvia ratkaisuvaihtoehtoja työntekijöiden näkökulman tuomiseksi uudistuksiin. Halukkuus neuvotella uudistuksista on tuotu julki väsymättä useaan otteeseen, sekä suoraan pääministerille että mediajulkisuuden välityksellä. Mutta kaikki on kaikunut kuuroille korville.
Tavallisten palkansaajien työelämässä tärkeät asiat, kuten turvallinen työsuhde ja oikeus neuvotella työehdoistaan, ovat hallitukselle ilmiselvästi etäisiä. Työnantajapuolen lisäksi myös työntekijäpuolen näkemysten ja ehdotusten huomioiminen työelämäuudistuksissa näyttää olevan hallitukselle erityisen ikävä ratkaisu. Tämän ikävän ratkaisun välttelemiseksi hallitus on keksinyt tehokkaan keinon: ei neuvotella.
Tämäkin tilanne ratkeaa tietysti joskus, tavalla tai toisella. Toivottavasti järkeviin toimiin saadaan tartuttua vähän ripeämmin kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan.