Pilvipalvelu laskee organisaation hiilijalanjäljen
CarbonLinkin hiilijalanjälkilaskuri tekee talousdatasta päästölaskelmat ilmakehätieteilijöiden rakentamien mallien mukaan. Palvelu auttaa vähentämään päästöjä sieltä, missä vaikutus on suurin.
Vuonna 2021 Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksessa kolme ilmakehätieteilijää pohti yrityksen perustamista. Tiedossa oli, että erilaisia regulaatioita ja hiilineutraaliustavoitteita on tulossa, ja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvittaisiin uudenlaisia keinoja.
– Ympäristöaatteiden vieminen puheesta teoiksi on ollut haaste. Onneksi uudet kansalliset ja kansainväliset velvoitteet vauhdittavat yrityksiä tekemään asialle jotain, ilmakehätieteilijä Merli Juustila painottaa.
Perustettiin CarbonLink, jossa ilmakehätieteiden professorit, akateemikko Markku Kulmala ja Tuukka Petäjä toimivat neuvonantajina. Alkuvaiheessa toimitusjohtajana toimi Juustila. Tukea innovaation kaupallistamiseen saatiin Helsingin yliopiston innovaatiopalveluista.
– Löysimme avuksemme kaksi ohjelmistoalan taitajaa, jotka haluavat työskennellä ympäristön hyväksi. Tällainen eri tieteenalojen välinen yhteistyö on tärkeää, mikään taho ei pysty ratkaisemaan isoja ongelmia yksin, Juustila sanoo.
Tarkempaa dataa hiilidioksidipäästöistä
CarbonLinkin hiilijalanjälkilaskuri on pilvipohjainen palvelu, joka laskee organisaation hiilijalanjäljen hyödyntämällä talousdataa. Ohjelmistoon sisäänrakennettujen laskentamallien luomisessa on käytetty avointa dataa.
– Hiilijalanjäljen laskeminen on ollut työlästä, kun laskelmia varten on pitänyt kerätä ja tutkia paljon yrityksen toimintoja koskevaa dataa. Halusimme automatisoida tämän. Rajapinnat sähköisiin taloushallintojärjestelmiin ovat automatisoinnin edellytys, Juustila sanoo.
Laskentaa tehdään Juustilan mukaan parhaan tämänhetkisen tiedon perusteella ja ohjelmistoa voidaan päivittää sitä mukaa kun hiilijalanjälkidataa tulee lisää. Hän uskoo, että parin vuoden päästä laskelmat ovat huomattavasti tarkempia kuin nyt.
– Pohjoismaissa ja Baltiassa pystyisimme käyttämään laskennassa pitkälti samoja olettamuksia kuin kotimaassa. Mitä kauemmas mennään, sitä monimutkaisemmaksi laskurin kehittäminen muuttuu.
Visualisointi auttaa kohdentamaan
EU:n CSRD-direktiivi velvoittaa ensi vuodesta alkaen yrityksiä kestävyysraportointiin – edeten suuremmista yrityksistä pienempiin. Juustilan mielestä automatisoiduista palveluista on iso apu monille yrityksille ja yhteisöille.
– Suomessa on hyvät tilinpäätökset ja työntekijäpuolellakin oikeudet kunnossa, mutta ympäristön päästöihin ei ole puututtu välttämättä ollenkaan. Visualisoinnit auttavat ymmärtämään, millaiset toimet tepsivät hiilijalanjäljen hillitsemiseen. Tällöin päästöjen vähentäminen on helpompi kohdentaa toimiin, joilla on isoimmat vaikutukset.
Juustila kertoo, että esimerkiksi korona teki valtavan pudotuksen hiilijalanjälkeen, kun matkustaminen loppui lähes kokonaan. Hän toivoo, että toimintaa pystyttäisiin sopeuttamaan niin, ettei hiilijalanjälki nousisi lähelle samoja lukemia kuin ennen koronaa.
– On ilo huomata, kuinka moni jakaa nykyään huolen planeetan kestävyyden suhteen. Maailmassa tehdään isoja asioita, joten hiilijalanjälkeä väistämättä syntyy. Tärkeää kuitenkin on, että päästöt lasketaan ja sitten minimoidaan siltä osin kuin se on vain mahdollista.