Rahoitusasiantuntija vauhdittaa ilmastohankkeita
Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefcon ohjelmajohtaja Kari Hämekoski ei voisi kuvitella mielenkiintoisempaa työtä. Se ulottuu Kioton pöytäkirjan tuntemuksesta yksittäisen venttiilin toiminnan selvittämiseen.
Valkeakoskella haisi sellu. Raha haisee, kaupungissa sanottiin. Sellutehtaan naapurissa nuoruutensa asunut Kari Hämekoski kiittää kotiseutuaan siitä, että heräsi jo teini-iässä ajattelemaan mielenkiintoista yhtälöä. Miten yhdistää järkevästi hyvinvointi, talous ja ympäristönsuojelu?
Se onnistuu kyllä, Hämekoski on saanut todeta pitkän ja vaikuttavan uransa aikana. Se on vienyt hänet ilmanlaadun tutkimisesta ilmastohankkeisiin ja toistuville työmatkoille eri puolille maapalloa. Hän on istunut yhtä lailla suurissa pöydissä poliitikkojen ja vaikuttajien kanssa kuin sähköttömissä kylissä Afrikassa pohtimassa energiatehokkaiden liesien hyötyjä suhteessa kivistä rakennettuihin nuotiopaikkoihin.
Hämekoski päätti nuorena tehdä elämässään jotakin tärkeää. Hän päätyi opiskelemaan Helsingin yliopistoon ja TKK:hon. Pääaineena hänellä oli ympäristönsuojelu, ja sitä tukivat viestinnän sekä ympäristöteknologian opinnot. Maa- ja metsätaloustieteen maisteriksi Hämekoski valmistui vuonna 1988.
Viimeisimmät kymmenen vuotta Hämekoski on ratkaissut nuoruudessa askarruttanutta yhtälöä työkseen Nefcon palveluksessa. Hän on Senior Programme Manager eli vanhempi ohjelmajohtaja, käytännössä ilmastorahoitusasiantuntija. Nefco rahoittaa hankkeita, joissa yhdistyvät ympäristöhyöty ja kannattava liiketoiminta.
– Tehtäviini kuuluu rahoitusta hakeneiden hankkeiden arviointi ja valinta. Työ koostuu sekä suurten linjojen vetämisestä että projektien yksityiskohtaisesta hallitsemisesta. Jälkimmäistä on vaikkapa sen tarkistaminen, onko laitteen venttiili ollut auki vai kiinni kun ympäristöhyötyjä todennetaan. Tai onko hakemuksessa noudatettu säännösten mukaista laskentaa.
– Tehtävä vaatii hyvää tiedon hallintaa. Olen iloinen ympäristöalan opinnoistani. Harvoin tulee vastaan asiaa, josta en tiedä yhtään mitään. Olen työssäni huomannut, että monet kauhistuvat, kun eteen tulee kemiallinen kaava. Mutta kun takana on niin metsätieteen, biologian kuin kemiankin opintoja, kaavoissakaan ei ole mitään mystiikkaa.
Investoitu raha palautuu
Nefcon alkutaipale liittyy itänaapuriimme ja Itämeren tilaan. Toiminta alkoi jo 1990-luvun alussa, Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, Itämeren alueen ympäristöprojektien rahoituksella. Lisäksi itärajan takana oli ympäristöhaasteita, joihin etsittiin ratkaisuja. Mutta miksi pohjoismainen yritys sijoittaa muualle kuin omalle alueelleen?
– Nefcon toiminnan ideana on sijoittaa nimenomaan muualle kuin Pohjoismaihin. Täällä ympäristöhaasteet ovat suhteessa pienempiä ja hankkeet toteutuvat helpommin jo kaupallisista lähtökohdista. Sijoittaminen muualle, kuten Afrikkaan, Aasiaan ja Itä-Eurooppaan, on kustannustehokkaampaa. Saamme moninkertaisen hyödyn verrattuna vaikkapa siihen, että sijoittaisimme Ruotsiin. Sijoitamme kannattaviin ympäristöprojekteihin, joiden ympäristö- tai ilmastohyöty on tarkasti todennettu ja joihin investoitu raha palautuu takaisin. Investoimme hankkeisiin itse ja lisäksi meillä on rahastotoimintaa.
Nefcon alkupääoma tuli aikanaan viideltä Pohjoismaalta. Nefco ei saa valtioilta säännöllistä budjettia, vaan se elää aikoinaan saamallaan pääomalla ja sen tuotoilla. Kassavirtaa tuo ympäristöhankkeiden toteutuminen.
– Ympäristöhankkeita rahoitamme investoinnilla tai lainalla. Edellytämme todennettuja ympäristöhyötyjä ja kannattavuutta. Yksi vaatimuksistamme on lisäisyys. Sitä eivät tuo hankkeet, joihin on olemassa lainsäädännöllinen velvoite. Meitä varten eivät ole myöskään hankkeet, joilla on hyvät mahdollisuudet saada rahoitusta kaupallisilta toimijoilta. Meitä kiinnostavat etenkin muun muassa aurinkoenergiaprojektit, muu uusiutuva energia ja energian säästö.
Aurinkoenergiaan pohjautuvat tekniset ratkaisut ja niiden arviointi ovat vieneet Hämekoskea lukuisa kertoja Afrikan maaseudulle. Ruotsin rahoittaman ja Nefcon hallinnoiman Beyond the Grid Fund for Africa -ohjelman tavoite on toimittaa energiapalveluja sähköverkon ulkopuolisille alueille.
– Otamme huomioon, miten uudistukset vaikuttavat naisiin ja lapsiin. Hankkeista tulee olla heille hyötyä. Uusi liesi ei tule suoraan länsimaisesta suunnittelupajasta, vaan haluamme kuulla käyttäjien palautetta. Rahoituksen ehtona voi olla yhteistyöyrityksen toimittama gender plan, jossa huomioidaan tasa-arvoasiat ja tasa-arvoinen palkkapolitiikka.
Nerokkuus inspiroi
Hämekosken ura alkoi ilmanlaadun tutkijana Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunta YTV:llä (nykyinen HSY). Tehtävässä vierähti vuosikymmen. Tie vei sen jälkeen Ekono Energyyn eli Pöyry-konserniin ympäristöasiantuntijaksi. Keväällä 1999 Hämekoski hyppäsi ympäristöministeriön palvelukseen. Siellä tarvittiin vanhempaa neuvonantajaa tilanteessa, jossa Suomi toimi puheenjohtajamaana EU:n laatiessa ilmanlaatua koskevia direktiivejä. Jokainen tehtävä loi valmiuksia seuraavaan. Direktiivien jälkeen ura jatkui Electrowatt-Ekonossa vanhempana konsulttina, ja niissä tehtävissä tutuksi tullut strateginen ilmastotyö avasi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ohjelmajohtajan paikan.
Kansainväliset hankkeet tuottavat vastaavat ympäristöhyödyt usein kustannustehokkaasti. Säästyneillä varoilla voidaan edistää kotimaisia toimia.
Kaikkein vaikuttavin vaihe elämässä alkoi, kun Hämekoski tuli valituksi Maailmanpankin tekniseksi asiantuntijaksi. Koko perhe muutti vuonna 2005 USA:n pääkaupunkiin Washington DC:hin ja viihtyi hyvin neljä vuotta. Hämekoski inspiroitui asioiden mittakaavasta ja tapaamistaan ihmisistä.
– Se oli järisyttävää aikaa. Sain olla mukana suurissa ilmastohankkeissa. Tapasin äärimmäisen nerokkaita ihmisiä eri puolilta maailmaa, ja teimme yhdessä ilmastotyötä pioneerihengessä. Suomalaisella mielenlaadulla pärjäsi organisaatiossa hyvin, erotuin tietyllä suoraviivaisuudella. Sitä paitsi olen paineessa parhaimmillani.
Klikkaa kuva isommaksi:
