Rasvahapot ovat kasvava bisnes

Monimutkaiset kemialliset rasvahappoketjut muuntuvat Somerolla sijaitsevan tehtaan tuotantolinjoilla lisäravinteiksi koirille, kissoille ja hevosille. Yritystoiminta kansainvälistyy. Sellaista elämänmenoa lemmikkialan yrittäjä, Tohtori Omegaksi tituleerattu Mikko Griinari ei mitenkään olisi osannut arvata nuorena miehenä istuessaan bussissa matkalla töihin. Hän kiinnostui Viikin koetiloilla uurastavista keltaisiin sadetakkeihin sonnustautuneista opiskelijoista. 

Griinari oli pyrkinyt opiskelemaan biologiaa Helsingin yliopistoon, mutta ovet eivät avautuneet. Hän päätyi varastohommiin – ja uuden hakukierroksen jälkeen Viikkiin maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Pääaine vaihtui nopeasti kasveista eläimiin, ja tie johti opintojen jälkeen rehuteollisuuden pariin. 

Lypsytilan kasvatti ei koskaan halunnut tekemisiin lehmien kanssa, mutta niin vain lehmistä tuli tutkijan kohtalo, ainakin vähäksi aikaa. 1990-luvun alkupuolella Griinari väitteli tohtoriksi Yhdysvalloissa Cornellin yliopistossa, jossa hän tutki maitorasvan muodostusta ja pötsin biohydrogenaatiota. 

– Cornellissa tuli tutustuttua erikoisiin rasvahappoihin ja niiden vaikutusmekanismeihin elimistössä. Syntyi kova innostus asiaan, Griinari kertoo.

Innostus ei ole vuosien saatossa lopahtanut, mikä näkyy myös lisänimessä. Onko siitä haittaa vai hyötyä? 

– Omega on hyvin tunnettu terminä, mutta väärin ymmärretty. Esimerkiksi rypsiöljyn ja kalaöljyn omega-3-rasvahappoja rinnastetaan toisiinsa, vaikka ne ovat ihan eri asioita. 

Asia on kinkkinen ja vaikea selittää yleistajuisesti. Sitä Griinari joutuu kuitenkin tekemään alituiseen nykyisessä työssään yrittäjänä. Asiakaskunta ei koostu alan ammattilaisista, vaan pääosin tavallisista pulliaisista eli lemmikkiharrastajista. Yrittäjyyden vaikeimmin omaksuttava osuus onkin rasvahappomaailman kansantajuistaminen. 

Tutkijankammiosta yrittäjäksi

Yliopistouran jälkeen tohtorismies perusti vuonna 2007 rasvahappoihin keskittyvän yrityksen Olini Oy:n yhdessä vaimonsa Anna-Liisa Lundellin kanssa. Eläinhullu vaimo oli harrastanut eläimiä koko elämänsä. Lehmien pötsit vaihtuivat lemmikkien hyvinvoinnin edistämiseksi ja kansainvälisille markkinoille tähtäävän yrityksen pyörittämiseksi. Aikamoinen käänne kotkalais­pojan elämässä. 

– Keksimällä keksimme Anna-Liisan kanssa, mitä voisimme tehdä yhdessä ja miten yhdistäisimme lemmikit ja rasvahapot. Ravitsemustutkijana kiinnostuin ajattelemaan rasvojen roolia kissojen ja koirien ravinnossa.

Rasvahappojen lisääminen ruokavalioon on yksinkertainen keino tukea eläintarhan eläimen hyvinvointia.

Yrityksen alkutaival oli Griinarille työläs. Varhaisen kasvuvaiheen, eli niin sanotun kuolemanlaakson, aikana liiketoiminta ei elättänyt viisihenkistä perhettä, vaan perheenisä teki kolmea työtä. Yritystoiminnan tuotekehityksen ohessa hän työskenteli konsulttina sekä vierailevana professorina Ruotsin maatalousyliopistossa Uppsalassa. 

– Vuonna 2013 yritys oli sitten siinä vaiheessa, että pystyin hyppäämään oman yrityksen täysipäiväiseksi työntekijäksi. Olin helpottunut. 

Unohtumaton oli se tunne, kun sai ensimmäisen kerran astua oman yrityksen hankkimiin toimitiloihin Konalan teollisuusalueen laitamilla – rujo ympäristö ei häirinnyt tippaakaan. Apuna oli toimitusjohtajavaimon lisäksi kaksi osakasta.

Tänä päivänä yrityksen toimisto sijaitsee Saukkolassa Valion vanhassa meijerimuseossa. Tuotepalettikin on laajentunut myös ihmistuotteisiin. Työntekijöitä on lähemmäs kymmenen ja liikevaihtoa pari miljoonaa euroa.

Ihmiset hoitavat lemmikkejään myös korona-­aikana, ja verkkokauppa on jopa vilkastunut.

Kauppa käy niin kotimaassa kuin rajojen ulkopuolellakin, etenkin Ruotsissa. Uusia pään­avauksia Nutrolin-nimiset ravintolisät tekevät Euroopan markkinoilla, mutta myös kotonurkilla. Eläintarhat ovat uusi kohderyhmä. Mitä hyötyä omegoista on eläintarhan karhuille ja laiskiai­sille?

Korkeasaaresta testilaboratorio

Eksoottiset eläimet syövät eläintarhoissa paljon yksipuolisempaa ruokaa kuin luonnollisessa elinympäristössään. Puutokset näkyvät herkästi eläimen karvapeitteen kunnossa. Eläintarhassa eläimet elävät myös paljon pidempään kuin luonnossa, ja siksi vanhemmille eläimille voi kehittyä nivelvaivoja. 

– Rasvahappojen lisääminen ruokavalioon on yksinkertainen keino tukea eläintarhan eläimen hyvinvointia. Välttämättömillä rasvahapoilla huolletaan ihoa ja turkkia, ja kalaöljyn omega-3-rasvahapoilla hillitään nivelvaivoihin liittyvää matala-asteista tulehdusta. 

Ensimmäisten koekaniinien joukossa oli Coco-laiskiainen, joka eli 47-vuotiaaksi. Griinari huomauttaa, että luonnossa sen eliniänodote olisi ollut 12 vuotta.  

Korkeasaari on kotimaisille rasvahappovalmisteille testipaikka. Ehkä sitä kautta avautuu reitti kansainvälisiin eläintarhoihin. Perheyrityksen hallituksen puheenjohtajalla on tukku muitakin suunnitelmia tuleville vuosille. Tavoitteena on saattaa yritys isommille vesille, jonka jälkeen yrityksen perustaja voisi astua sivuun. Eläkeikä häämöttää.

Ennen kuin Griinari, 60, vetäytyisi mielipuuhaansa metsänhoidon ja perunankasvattamisen pariin, hän voisi kuvitella opettavansa ”rasva-asioita” kotieläinravitsemuksen opiskelijoille yliopistossa. Sehän olisi Viikissä, josta kaikki alkoi.