Resistenssitutkijasta koronadiagnostiikan asiantuntijaksi
Marianne Gunell on kulkenut urallaan ”herrojen” perässä Kansanterveyslaitokselta yliopistoon ja yliopistosta sairaalamaailmaan. Kannustavat esimiehet ovat vaikuttaneet sekä väitöstutkimuksen syntyyn että mahdollisuuteen yhdistää jouhevasti perhe ja työ.
Marianne Gunell kiinnostui mikrobiologiasta opiskeluaikanaan päästessään tekemään kesätöitä bakteerien parissa silloisella Kansanterveyslaitoksella Turussa. Pikkutyttönä hän haaveili lastenlääkärin ammatista. Lääketieteellisen tiedekunnan ovet eivät kuitenkaan auenneet, joten Gunell päätyi opiskelemaan kemiaa, josta ajautui luonnontieteiden puolelle ja vaihtoi pääaineekseen biokemian.
– Biotekniikkayritykset olivat kovassa nousussa Turussa ja meille sanottiin, että kun valmistumme, meidät revitään niihin töihin. Vaan toisin kävi. Valmistuttuani moni näistä yrityksistä oli jo kaatunut.
Oltuaan ERASMUS-vaihdossa Ranskassa Marianne Gunell palasi Kansanterveyslaitokselle tekemään gradua ja jäi sinne tutkijaksi. Hän toimi jo opiskeluaikanaan aktiivisesti Luonnontieteiden Akateemisten liitossa (LAL). Valmistuttuaan hän työskenteli siellä projektisihteerinä ja toteutti ”Opiskelija työelämässä” -kurssin seitsemässä yliopistokaupungissa.
Gunell oli jo hakemassa opiskelijasihteerin paikkaa LAL ry:stä, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta väitöskirjan tekemiseen salmonellaprojektissa. KTL oli muuttunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi (THL). Gunell ei tuntenut vielä tuolloin mitään isoa paloa tutkimuksen tekemiseen, mutta mahdollisuus jäädä Turkuun houkutteli. Väitöskirja valmistui samaan aikaan, kun perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi.
Korona nosti työn arvostusta
Vahvistaakseen kannuksiaan tutkijana Marianne Gunell lähti puoleksi vuodeksi antibioottiresistenssin asiantuntijaksi Euroopan tautivirastoon Tukholmaan ja palasi sen jälkeen erikoistutkijaksi THL:lle. Perheeseen syntyi toinen lapsi.
Turun THL lakkautettiin ja monet siellä työskennelleet, muun muassa Gunellin esimies, siirtyivät Turun yliopiston kautta yliopistolliseen keskussairaalaan (Tyks) töihin.
– Kuljin esimieheni jalanjäljissä. Pääsin ensin yliopistoon tekemään pikadiagnostiikkatutkimusta ja UTULabin kautta sisään sairaalamaailmaan. Professori, ylilääkäri Pentti Huovinen palkkasi minut aikoinaan kesätöihin KTL:lle. Toimialuejohtajamme Antti Hakanen oli puolestaan väitöskirjaohjaani THL:lla. Olen kulkenut urallani näiden herrojen perässä.
Koronavirusten tunnistaminen sekvensoinnilla on salapoliisityötä.
Nykyisin Marianne Gunell työskentelee Tyksin laboratoriotoimialueen kliinisen mikrobiologian osastolla molekyylimikrobiologina ja laatupäällikkönä. Hän vastaa suolistoinfektioiden diagnostiikasta, bakteereiden PCR-tutkimuksista, pikadiagnostiikasta ja sekvensoinneista.
Covid-19-pandemia nosti mikrobiologian ja laboratoriotyön arvostusta. Työstä tuli entistä kiinnostavampaa muuntuvien koronavarianttien myötä, vaikka työn tahti muuttui hektiseksi.
– Koronavirusten tunnistaminen sekvensoinnilla on salapoliisityötä. Meillä on hyvä seulonta-PCR ja olemme oppineet tunnistamaan merkit, joiden perusteella SARS-CoV2 -positiivinen näyte kannattaa sekvensoida. Koronapandemia on osoittanut hyvin, että rajat eivät rajoita mikrobeja.
Gunell ei itse työskentele laboratoriossa, vaan työ on pääasiassa diagnostiikan kehittämistä sekä laboratoriolaitteiden ja testien laadun ylläpitoa. Hänen päiviinsä kuuluu paljon kokouksissa istumista, mutta myös akuutteja ongelmanratkaisutilanteita tulee usein vastaan. Tähän haastatteluun Gunell kiirehti synnytysosastolta, jonne hänet hälytettiin selvittämään ongelmaa pika-PCR-laitteen kanssa.
Dosentin arvo tähtäimessä
Työ sairaalamaailmassa on hierarkkista. Sekä lääkäreiden että hoitajien urat etenevät tiettyjä linjoja pitkin. Tyksin laboratoriotoimialueella työskentelevillä luonnontieteilijöillä ei ole oikein vastaavia mahdollisuuksia.
– Sairaalassa näkyy ammattiryhmien erilaisuus. Lääkärit ja hoitajat saavat lounastaa työaikana, meidän on syötävä omalla ajallamme, kertoo varaluottamusmiehenä toimiva Gunell.
Marianne Gunell on aina halunnut olla siellä, missä tapahtuu. Tämä piirre yhdistettynä huippuvelvollisuudentuntoon sai hänet ryhtymään tukioppilaaksi yläkoulussa, ja sen jälkeen hän on ollut mukana monenlaisissa luottamustehtävissä.
– Ajattelen, että minun pitää hoitaa asiat, jos kukaan muu ei sitä tee.
Marianne Gunell iloitsee molekyylimikrobiologin nimikkeestään, joka kuvaa hyvin hänen nykyistä työnkuvaansa Turun yliopistosta valmistuneena biokemistinä. Hän ei päässyt erikoistumaan sairaalamikrobiologiksi, vaikka oli tehnyt väitöskirjansa lääketieteellisen mikrobiologian alalta.
– Mikrobiologia on kulkenut urani kultaisena lankana kaikessa, mitä olen tehnyt. Laitoin äskettäin dosenttihakemuksen lääketieteelliseen tiedekuntaan, tohtorikoulutettaviakin ohjaava Marianne Gunell kertoo.
Marianne Gunell, 43
- Ylioppilas 1998, Turun Luostarivuoren lukio
- Filosofian maisteri 2006, Turun yliopisto, Molekulaarisen biotekniikan ja in vitro diagnostiikan linja
- Pääaine: biokemia
- Filosofian tohtori 2010, Turun yliopisto, sisätautioppi ja lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
- Väitöskirja salmonellojen mikrobilääkeresistenssistä, THL.
- Työpaikat: Kansanterveyslaitos (KTL), Luonnontieteiden Akateemisten Liitto (LAL),Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Euroopan tautikeskus (ECDC), Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks)
- Luottamustoimia: AKAVA V-S Aluejohtoryhmän jäsen, Loimun valtuuston jäsen ja kunta-alan edunvalvontatoimikunnan jäsen, Laboratoriotoimialueen johtoryhmän jäsen, Laboratorio ja kuvantamisen toimialueen KVTES varaluottamusmies
