Säätietoa suomalaisten suojaksi
Valmiuspäällikkö Ari-Juhani Punkka muistuttaa, että jo laissa Ilmatieteen laitoksesta sen ensimmäiseksi tehtäväksi on kirjattu sääpalvelujen tuottaminen yleisen turvallisuuden tarpeisiin. Muissakin laeissa on sitä koskevia määräyksiä.
Laitoksen vastuut ovat lisääntyneet alan teknistymisen ja kehittymisen myötä, Punkka sanoo. Esimerkiksi metsäpalovaroitusten antamisesta laskennallisin perustein tuli mahdollista vasta, kun metsänpohjan olosuhteiden kuvaamiseen voitiin kehittää ennustemalli.
– Roolimme turvallisuusviranomaisena on korostunut viime vuosina, sillä yhteiskunnan sääherkkyys on lisääntynyt, Punkka sanoo.
Kymmeniä rinnakkaisia tehtäviä
Normaalin ympärivuorokautisen sääpalvelun ohella laitos seuraa lukuisia vaaraa ja haittaa aiheuttavia sääilmiöitä myrskyistä ja rankkasateista liukkaaseen jalankulkusäähän, ja antaa niistä varoituksia. Sen lisäksi se seuraa sekä kotimaisia että globaalisti tapahtuvia luonnononnettomuuksia ja sään ääri-ilmiöitä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Seismologian instituutin kanssa.
Niitä ovat esimerkiksi tsunamit, maanjäristykset, vesistötulvat ja aurinkomyrskyt.
– Välitämme luonnononnettomuuksista tietoa muille viranomaisille Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän eli LUOVAn kautta. Tuotamme tietoa myös yhteiseurooppalaiseen globaalin humanitaarisen avun järjestelmään, Punkka listaa laitoksen tehtäviä.
– Tuemme myös kotimaisia viranomaisia erityistilanteissa, joissa asiantuntemustamme tarvitaan esimerkiksi ennustamaan päästöpilven tai öljylautan leviämissuuntaa ja -nopeutta. Lisäksi tarjoamme sääpalvelua Puolustusvoimille.
Energia- ja viestintäverkot ovat haavoittuvinta kriittistä infrastruktuuria. Erillisverkot ylläpitää niitä operoiville valvomoille Krivat-palvelua, jolla tuetaan niiden tiedonkulkua ja yhteydenpitoa häiriötilanteissa. Ilmatieteen laitos tarjoaa palvelussa sääbriifauksia myrskyn tai muun sääilmiön alla.
– Välitämme kuvia ja tekstimuotoisia tuotteita samanaikaisesti myös muihin kanaviin, joista operaattorit kokoavat omat palvelukokonaisuutensa. Annamme briifauksia ja Luova-varoituksia vain jos jotain merkittävää on tapahtumassa. ’Ei raportoitavaa’ -tyyppisiä ilmoituksia emme anna.
Laaja valikoima asiantuntemusta
Ilmatieteen laitoksella työskentelee eri tieteenalojen edustajia meteorologeista astrofyysikoihin. Punkka muistuttaa, että meteorologit ovat vain pieni osa kokonaisuudesta, johon sisältyy esimerkiksi erilaisia teknisiä tukitoimintoja suurteholaskennasta säätutkien huoltoihin.
Työntekijöitä on yhteensä noin 800 ja heistä säätä ennustavia meteorologeja muutamia kymmeniä. Heidän tuottamansa tieto on yhteiskunnalle elintärkeää.
– Jos aurinko paistaisi ja olisi keskiverto sää, suurin osa yhteiskunnasta toimisi jonkin aikaa, vaikka palvelumme olisivat suljettuina. Tietyt alat, kuten lentoliikenne, alkaisivat kuitenkin välittömästi kärsiä sääennusteiden puuttuessa.
Jatkuvuuden varmistamista helpottaa työympäristö, jossa tapahtuu luonnostaan – viikoittain tai vähintään kuukausittain – jotain rutiinista poikkeavaa.
– Työmme pitää meidät jatkuvasti varpaillamme ja lämpiminä, sillä emme koskaan voi tietää, milloin ennätyksellisen voimakas myrsky iskee Suomeen tai Keski-Italiassa tapahtuu voimakas maanjäristys, Punkka sanoo.
– Pyrimme varautumaan teknisten ja muiden häiriöiden varalle suunnitelmin ja harjoittelemalla aktiivisesti sekä pienellä joukolla että koko valmiusorganisaatiolla. Meillä on luonnollisesti myös kahdennetut järjestelmät, väistötilat ja varavirransyötöt. Tärkeintä varautumisessa on kuitenkin henkilökunnan luontainen valppaus ja harjoittelemalla saavutettu osaaminen.