Sähkön hinta, pilvipalvelut ja tutkimustyö

Yksi pilvipalvelujen tarjoaja on Magic Cloud, jonka palvelimet sijaitsevat Suomessa. Yrityksen tekninen johtaja Jarkko Kovala toteaa sähkön hinnan olevan yritykselle merkittävä, mutta ei kriittinen kustannus. Isoimmat kustannuserät ovat teknologiainvestoinnit, tilojen vuokrat ja ennen kaikkea henkilökustannukset. 

– Myös sähkön hinta, kuten muukin inflaatio, näkyy silti selvästi toiminnan kustannuksissa, Kovala toteaa. 

Globaalit vastaan paikalliset yritykset

Alan suomalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan samoja palveluja tarjoavien tietotekniikan jättiläisten kanssa. Globaalien pelureitten etuna on suuruuden ekonomia ja mahdollisuus viedä palvelimensa sinne, missä sähkö ja muut kustannukset ovat edullisimpia. 

Kovala näkee paikallisuudessa kuitenkin myös etuja, joiden hän uskoo kompensoivan suuruuden ekonomiaa. Iso osa alan palvelua on ymmärtää, mitä asiakas tekee ympäristöllään ja millaisia resursseja hän todella tarvitsee. 

– Pienempi ja paikallisempi yritys on lähempänä asiakasta ja pystyy yleensä reagoimaan nopeammin muutoksiin. Suomeen sijoittunut toiminta ei myöskään ole yhtä riippuvaista suurpoliittisista suhdanteista kuin alan globaalisti toimivilla jättiläisillä, Kovala toteaa.

Tekoälyn hyödyntäminen on todella kallista.

Tietotekniikan alalla on katseltu jo vuosikymmenten ajan kilpajuoksua, jossa teknologiaa tehostamalla ja hinnalla yritetään vastata tiedon määrän kasvuun. Mikään ei ole Kovalan mukaan muuttumassa. 

– Samoista kilowateista saadaan prosessoinnissa entistä enemmän hyötyä, mutta samaa vauhtia kasvavat myös kuormat ja tehokkuuden vaatimus.

Uusin käänne on tekoälyn kehitys. Tässä vaiheessa sen hyödyntämistä valmistelevat jo monet startup-yritykset.

– Startup-yritysten ai-avaukset ovat viime aikoina työllistäneet vahvasti myös meitä. Tekoälyn hyödyntäminen on lähtökohtaisesti todella kallista, koska se edellyttää valtavia datamassoja ja raskasta laskentaa.

– Mitään radikaalia muutosta hintoihin ylös tai alas päin ei mielestäni kuitenkaan ole odotettavissa. 

Mikä on vaikutus tutkimustoimintaan?

Tampereen yliopiston tietohallintojohtaja Pekka Kähkipuron mukaan sähkön kallistuminen ei ole vielä näkynyt pilvipalvelujen hinnassa. Vakautta selittävät osin määräaikaiset hintasopimukset, tulevaisuudessa kustannusten nousu näkynee asiakkaan laskussa. 

Kustannuksiin voi kuitenkin vaikuttaa se, jos palvelintilaa pystytään hankkimaan myös muualta Euroopasta. Vaikka sähkö on kallista kaikkialla Euroopassa, hintapiikit eivät välttämättä ajoitu yksiin Suomen kanssa. 

– Suomen talven kylmimmät jaksot eivät nosta sähkön hintaa samalla tavalla esimerkiksi Irlannissa tai Amsterdamissa, mistä kapasiteettia on hankittukin.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten on Kähkipuron mielestä vaikea vastata pilvipalvelujen kallistumiseen omia palvelimia ja ict-osaamista hankkimalla. Teollisessa mittakaavassa toimivat pilvipalveluyritykset pystyvät investoimaan tehokkaampaan ja energiapihimpään teknologiaan kuin niiden asiakkaat. 

Pilvipalvelujen kallistuminen voi Kähkipuron mukaan ruveta tulevaisuudessa ohjaamaan nykyistä enemmän korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintoja. Jos paljon laskentaa vaativat toiminnot tulevat liian kalliiksi, niistä voi olla pakko tinkiä.  

Esimerkkinä hän mainitsee ääntä tunnistavan tekoälyn käytön. Ohjelma voi olla mielenkiintoinen ja hyödyllinenkin, mutta sen ajaminen on paljon laskentaintensiivisempää eli kalliimpaa kuin esimerkiksi välttämättömän taloushallinnon. Kustannusten noustua kipurajoille on mietittävä, mistä toimintoja aletaan karsia.

– Tällaisten valintojen eteen ei olla vielä jouduttu, tulevaisuudessa niitä joudutaan ehkä tekemään.