Suurempi on vaikuttavampi
Loimussa tehdään aktiivisesti vahvaa vaikuttamistyötä, joka perustuu huolelliseen taustatyöhön ja -valmisteluun. Viiden ensimmäisen vuoden aikana on otettu suuri ’vaikuttamisloikka’, ja lisää harppauksia on edessä päin.
Kun Loimun edeltäjäliitot Metsänhoitajaliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto LAL ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto YKL päättivät yhdistyä Loimuksi vuonna 2017, yhtenä tärkeimmistä perusteluista oli liittojen vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen. Jäsenkunnan äänen saaminen kuuluville niin Akava-yhteisössä kuin loimulaisia aloja koskettavassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa oli tavoite, jonka taakse haluttiin kerätä laajemmat taustavoimat.
Koko jäsenkuntaa yhdistävät tavoitteet
Pian Loimun toiminnan käynnistämisen jälkeen tartuttiin strategian määrittelyyn. Sen pohjaksi toteutettiin vuonna 2018 jäsenkysely, jolla luodattiin jäsenkunnan arvoja ja periaatteita sekä toimintaan kohdistuvia tarpeita ja toiveita. Strategiaprosessiin osallistettiin laaja joukko aktiivitoimijoita.
Loimun missioksi nousi jäsenten hyvinvointi ja menestys, ja visioksi on olla vuonna 2024 tyytyväistä ja kasvavaa jäsenkuntaa palveleva aktiivinen vaikuttaja. Yksi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi annetuista strategialupauksista on ”Parannamme loimulaisten alojen toimintaedellytyksiä”.
Sisältö Kestävän tulevaisuuden ohjelmasta
Strategian tavoitteenasettelut saivat tarkemman sisältönsä Loimun Kestävän tulevaisuuden ohjelmasta, jonka Loimun toimisto ja luottamushenkilöpäättäjät valmistelivat vuoden 2018 aikana ja valtuusto hyväksyi vielä saman vuoden lopulla. Ohjelmassa otetaan kantaa muun muassa tki-rahoitukseen, luonnonvarojen kestävään ja
monipuoliseen hyödyntämiseen, suomalaisen luonnon monimuotoisuuden säilymisen varmistamiseen sekä työelämän joustavuuden edistämiseen.
– Ohjelma on toiminut yhteiskunnallisen vaikuttamisemme peruskirjana, tiivistää Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo. – Olemme käyneet läpi Kestävän tulevaisuuden ohjelmamme teemoja ja loimulaisia kantoja keskusteluissamme poliittisten päättäjien kanssa. Tapaamme säännöllisesti poliitikkoja, eduskuntapuolueiden taustatoimijoita, ministeriöiden ja loimulaisten alojen korkeita viranhaltijoita, yliopistojen johtohenkilöitä ja muita vaikuttajia. Heidän kanssaan tapahtuva vuorovaikutus on erittäin tärkeää, jotta pystymme viemään Loimun jäsenistöstä tulevia viestejä eteenpäin.
– Loimun kestävän tulevaisuuden ohjelma on toiminut myös erinomaisena ohjenuorana, kun olen edustanut keskusjärjestöämme Akavaa kansallisessa biotalouspaneelissa ja kestävän kehityksen toimikunnassa, Mikko Salo jatkaa.
– Esimerkiksi luonnontieteellisten, ympäristö- ja metsäalojen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan investoiminen on teema, jonka eri tahot kokevat ensiarvoisen tärkeäksi vihreän siirtymän toteuttamisessa. Myös useat kollegani ovat mukana monissa loimulaisten alojen toimielimissä, joissa tapahtuvan vaikuttamisen ohjaava dokumentti on Kestävän tulevaisuuden ohjelmamme.
Strategialupaus: Parannamme loimulaisten alojen toimintaedellytyksiä.
Ohjelma on nyt kuluvan vuoden aikana päivitetty. Vaikka tavoitteet eivät ole kovinkaan paljon muuttuneet, niin toimintaympäristössä on tapahtunut jo jonkin verran muutoksia neljässä vuodessa. Ilmastonmuutosta, terveysuhkia ja muita ihmiskuntaa kohtaavia suuria haasteita koskeva keskustelu on viime vuosien aikana noussut aikaisempaakin keskeisemmäksi poliittiseksi teemaksi ja tämä tarkoittaa, että Loimun jäsenten osaamisella on varmasti kysyntää tulevaisuudessakin. Monet Kestävän tulevaisuuden ohjelmamme taustadokumentteina toimivat lähteetkin ovat saaneet päivitettyjä versioita, jotka on nyt otettu omassa päivityksessämme huomioon.
– Päivitetyn ohjelman pohjalta olemme muun muassa asettaneet ensi vuoden eduskuntavaaleja koskevat tavoitteemme, kertoo Mikko Salo.
Vaikutamme tiedolla ja faktoilla
– Yksi tavoitteistamme on kilpailukykyä, osaamista ja uusia innovaatioita edistävään koulutukseen ja tutkimukseen investoimisen kasvattaminen. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tulisi käyttää 4 prosenttia bruttokansantuotteesta vaikuttavasti ja tuloksekkaasti, Mikko Salo toteaa.
Tavoitteella on laaja parlamentaarinen kannatus. Määrällisen tavoitteen saavuttamisen lisäksi on Loimun kannalta olennaista kuitenkin se, miten rahoitus kohdennetaan. Siksi on ollut erittäin tärkeää pureutua perusteellisesti omien alojemme tilanteisiin. Kesäkuussa julkaistiin Loimun Kestävän tulevaisuuden rahoitus -selvitys loimulaisten alojen tutkimuksen resursoinnista yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa ja yritysmaailmassa. Selvityksestä kävi ilmi muun muassa, että luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisten alojen tutkimuksen resursointi yliopistoissa on ollut laskusuunnassa viimeisen vuosikymmenen aikana, toisin kuin useimpien muiden alojen.
– Kestävän tulevaisuuden rahoitus -raportti tulee olemaan usean vuoden ajan yksi vaikuttamistyömme perusdokumenteista. Se sisältää rautaisannoksen numerotietoa ja alan arvostettujen vaikuttajien analyysia alojemme rahoituksen kehityksestä ja nykytilasta. Jotta tulemme päätöksentekofoorumeilla kuulluksi, meidän pitää pystyä tarjoamaan poliittisille päättäjille selkeästi paketoitua tutkittua tietoa heidän päätöksentekonsa tueksi. Nyt olemme sen tehneet ja olemme enemmän kuin valmiita keskustelemaan näistä teemoista kaikkien puolueiden edustajien kanssa, jotta loimulaisten alojen tärkeys tulee ymmärretyksi ja pystymme vaikuttamaan edustamiemme alojen toimintaedellytysten positiiviseen kehittymiseen.
