Teknologian kehittäminenon pitkäjänteistä työtä
Isaware on vuonna 2016 perustettu avaruuslaitteita kehittävä kasvuyritys, jolla on myös turvallisuusvalvontaan ja vaarallisten sääilmiöiden tunnistamiseen liittyviä hankkeita. Niissä yhdistyvät sekä mittalaitteet että niiden signaaleja tulkitsevat kehittyneet tietojärjestelmät.
Isawarella on tusina työntekijää ja noin kahden miljoonan euron vuosittainen liikevaihto.
– Olemme T&K-insinööritoimisto, tiivistää Isawaren perustaja ja sen teknologisen osaamisen takuumies Juhani Huovelin. Hän on väitellyt tähtitieteilijä, joka erikoistui jo 1980-luvulla astrofysiikkaan ja auringontyyppisten tähtien magneettiseen aktiivisuuteen liittyviin ilmiöihin, ja aloitti 1990-luvun alussa myös avaruusteknologian parissa.
Isaware lähti 2017 mukaan toteuttamaan Euroopan avaruusjärjestö ESAlle Maata matalalla radalla kiertävää Sunstorm CubeSat -koesatelliittia, joka suunniteltiin ja rakennettiin suomalaisvoimin. Luotain toimi ongelmitta koko kolmivuotisen missionsa ajan ja putosi suunnitellusti syyskuussa 2024.
– Sunstorm kiersi Maata polaariradalla 550 kilometrin korkeudessa, missä se ei ollut samalla lailla alttiina säteilylle kuin korkeammalla kiertävät luotaimet. Sen vuoksi siinä ei tarvittu kalliita säteilysuojattuja osia, eikä siltä muutenkaan vaadittu samaa kestävyyttä kuin korkeammalle ammutuissa, pidemmän käyttöiän satelliiteissa, Huovelin kertoo.
– Matalalla lennettäessä myös kitka on suurempi, minkä ansiosta satelliitti lopulta putoaa ja tuhoutuu ilmakehässä, eikä jää kiertämään avaruusromuna.
XSM-spektrometri erottuu edukseen
Varsinaisen satelliitin suunnitteli ja valmisti silloinen Reaktor Space Lab eli nykyinen Kuva Space. Isaware suunnitteli ja valmisti Sunstormiin Auringon tuottaman röntgenvuon spektrin tarkasti mittaavan XFM-spektrometrin (X-ray Flux Monitor).
Laitetyypin kehitys oli käynnistynyt jo vuonna 1998 ensimmäisestä eurooppalaisesta Smart 1 -kuuluotaimesta, johon Helsingin yliopisto tuotti pehmeällä röntgenalueella toimivan aurinkomonitorin. Laitetta tarvittiin kalibroitaessa Auringosta tulevan röntgensäteilyn fluoresenssiin perustuvaa mittausdataa, joka kuvasi Kuun pinnan alkuaineiden suhteellisia määriä. Tämän hetken XSM-teknologia edustaa jo kolmatta sukupolvea.
– Auringon tuottamaa röntgenvuota on 1970-luvulta alkaen mitattu leveän kaistan ilmaisimilla, jotka eivät pysty spektroskooppisiin mittauksiin. Meidän teknologiamme hienous on, että paksuhkoa nappiparistoa muistuttava pieni ja vähän energiaa kuluttava piinappi pystyy mittaamaan jokaisen siihen iskeytyneen yksittäisen fotonin energiamäärän, Huovelin selittää teknologiansa tutkijoille tuomaa etua.
– Mittausteknologiamme on luonnostaan spektroskooppinen ja se tuottaa Auringon koronan roihupurkauksista huomattavasti enemmän informaatiota kuin pelkkä koko röntgenvuon voimakkuuden mittaaminen.
Röntgen-aurinkomonitori on käytössä myös Merkuriukseen matkaavassa ESAn BepiColombo-luotaimessa. Lähivuosina Isaware toimittaa mittalaiteet sekä pohjoisamerikkalaiseen (NOAA) että eurooppalaiseen (ESA) tulevaisuuden avaruussääpalveluun.
– Tausta-ajatus yrityksen perustamiselle oli, että olin työssäni osallistunut lukuisiin tiedeprojekteihin, joiden kaupalliset mahdollisuudet halusin hyödyntää. Ja nyt näille laitteille alkaa olla oikeaa kysyntää, Huovelin iloitsee.
Laiterakentamisen motivaationa oli halu käyttää tutkimustyössä omia mittalaitteita. Huovelinin mielestä mittalaitteen tuottamaa dataa ei ymmärrä kunnolla, ellei ole itse tehnyt sitä laitetta.
– On olennaista ymmärtää mittalaitteen ominaisuudet, sillä vain siten voi ymmärtää täsmälleen, mitä kaikkea dataan tulee mukaan ja ovatko datassa näkyvät jännittävät ilmiöt todellakin peräisin mitattavasta kohteesta.