Teollisuus tottunut metallien kierrättämiseen

Boliden Harjavallan kehitysjohtaja Esa Peuraniemi sanoo, että kierrätysmateriaaleja käytetään myös Harjavallan sulaton liekkisulatusprosessissa, jonka päätuote on kupari.

– Kaikki käytettävät raaka-aineet valitaan pääprosessimme ehdoilla. Ensisijainen raaka-aineemme ovat kaivoksista tulevat rikasteet, joita on noin 90 prosenttia kaikista raaka-aineista. Loppu on erilaisia teollisia metallijakeita ja elektroniikkaromua.

Esmerkiksi teollisista jakeista käy Boliden Kokkolan sinkkitehtaan sivutuotteena saatava kupari. 

– Heidän raaka-aineensa sisältämä kupari on heille epäpuhtaus, mutta meille hyvin soveltuva raaka-aine. Se on sitä myös raekoon osalta, joka on meille erittäin tärkeä raaka-aineiden käyttöä rajaava tekijä.

Kierrätys ei ole metallinvalmistajille mikään uusi asia, sillä metallit ovat arvokkaita. Kokkolan lenkki on pyörinyt jo yli puoli vuosisataa.

– Elektroniikkaromun käytössä houkuttavat sen sisältämät kiinnostavat arvometallit. Toki mukana on väkisinkin myös sellaisia metalleja ja alkuaineita yhdisteinä, jotka eivät meitä kiinnosta ja jotka on poistettava. Jalostamme toisten tuottamia raaka-aineita, ja ei-toivottujen komponenttien poistaminen kuuluu normaaliin prosessiimme, Peuraniemi sanoo.

Myös kaivoksilta tulevissa rikasteissa on kuparin ohella pieniä pitoisuuksia arvometalleja, kuten kultaa, joiden erottamiseen on kehitetty menetelmät. Samalla tavalla myös elektroniikkaromun sisältämä kulta saadaan talteen. 

– Romu tulee meille esikäsiteltynä toimijoilta, jotka purkavat ja murskaavat elektroniikkalaitteita ja myyvät jakeet tarvitsijoille.

Potentiaalia ja teknisiä haasteita

Boliden tekee myös yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa kierrätysmenetelmien kehittämiseksi, esimerkiksi muovipitoisten, arvometalleja sisältävien jakeiden hyödyntämiseksi kivihiilen korvikkeena. 

– Se voisi olla rahanarvoinen vaihtoehto, jos se saadaan tuotua laboratoriosta teolliseen testaukseen ja edelleen tuotantokäyttöön. Ja toki elektroniikkaromun sisältämä muovi korvaa jo nyt ulkopuolista energiaa, sillä se palaa prosessissamme ja luovuttaa lämpöä, Peuraniemi pohtii.

– Muovien kanssa iso haaste ovat niiden sisältämät halogeenit, jotka
aiheuttavat korroosiota prosessilait­teille. Meidän pitää toimia ja tasapainoilla prosessin ehdoilla, hallita niihin tulevat epäpuhtaudet ja löytää niille kestävä ja turvallinen ulostuloreitti prosessista.

Kierrätysromun käytölle on potentiaalia. Boliden Rönnskärin sulatto Ruotsissa käyttää konvertteriuunissaan raaka-aineena pelkästään erityyppisiä elektroniikkaromuja.

– Rönnskär on 120 000 tonnin kapasiteetillaan yksi maailman suurimmista elektroniikkaromua hyödyntävistä sulatoista. Harjavallassa prosessiin tuodaan noin 10 000 tonnia elektroniikkaromua vuodessa. Rönnskärissä on elektroniikkaromuun erikoistunut prosessi, kun me voimme käyttää romua vain liekkisulaton prosessin sallimissa rajoissa.