Terveydenhuollossa on varauduttava kaikkeen

Uhkat saattavat realisoitua terveydenhuollossa kahta kautta. Erilaiset yhteiskuntaan kohdistuvat uhkat, kuten mahdolliset aseelliset iskut, suuronnettomuudet ja pandemiat, voivat täyttää päivystyspoliklinikoiden käytävät ja sairaaloiden potilaspaikat hyvinkin nopeasti. Samanaikaisesti on varauduttava myös suoraan terveydenhuollon laitoksiin ja niille elintärkeisiin järjestelmiin kohdistuviin häiriöihin ja uhkiin. 

Ulkoisten häiriöiden, kuten energianjakelun katkosten, ohella on varauduttava myös vahingossa tai tarkoituksella tehtyihin laiminlyönteihin ja tahallisiin tuhotöihin.

– Terveydenhuolto ei voi enää suojautua punaisen ristinsä taakse pahantahtoiselta toiminnalta, vaan siitä on viimeistään tällä vuosituhannella tullut pehmeä kohde erilaisille hyökkääjille, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen. 

– Isona organisaationa meillä on runsaasti haavoittumispintaa, mutta myös ammattitaitoinen henkilökunta vastaamassa yhdessä näihin haasteisiin.

Valtavasti turvattavaa

Varsinaisen hoitotyön ympärillä on runsaasti tukitoimintoja, kuten laboratorio ja kuvantaminen, apteekki– ja pesulapalvelut, materiaalilogistiikka, energiahuolto, viestintä ja kiinteistöhuolto. Niiden ongelmat heijastuvat ennemmin ja myöhemmin varsinaiseen hoitotyöhön. Esimerkiksi välinehuollon loppuminen pysäyttäisi vähitellen leikkaustoiminnan. 

– Osa tukitoiminnoista on niin kriittisiä, että niiden pitää toimia joka sekunti. Toisissa voi olla minuuttien tai tuntien pituisia käyttökatkoksia. Jokainen ymmärtää, että sairaalassa varmaankin pärjätään vähän aikaa ilman ruokahuoltoa, mutta jonkin ajan päästä henkilöstö- ja potilasruokailun puuttuminen alkaa tuntua.

Sairaaloiden järjestelmien pitää olla hoidollisesti high techiä, mutta samalla iskunkestäviä ja robusteja.

Sähkö- ja tietoverkot ovat muuttuneet hoidon teknistymisen myötä yhä kriittisemmiksi kaikelle toiminnalle. Ilman tietojärjestelmien, mittalaitteiden ja sensorien tuottamaa ja käsittelemää dataa esimerkiksi tehohoitoyksiköiden, robottileikkaussalien ja kuvantamisen leikkauksiin yhdistävien hybridisalien toiminta vaikeutuisi ratkaisevasti.

– Sairaaloiden järjestelmien pitää olla hoidollisesti high techiä, mutta samalla teknisiltä ratkaisuiltaan iskunkestäviä ja robusteja. Näiden yhdistämisen pitäisi olla jatkossa kaikki kaikessa. Kuinka siihen kyetään, on iso kysymys tällä hetkellä. Menneeseen ei ole paluuta, vaikka järjestelmien tekninen kehittyneisyys tuottaa väkisinkin häiriöherkkyyttä.

Pandemian opit jo käytössä

Käynnissä oleva Covid19-pandemia uhkaa ylikuormittaa terveydenhuoltoa, mutta se uhkaa myös suoraan pandemia­potilaita hoitavien työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä.

– Pandemia on mitannut ja mittaa valmiusjärjestelmämme ja -suunnitelmamme pohjamutia myöten. Vaikka moni asia on toteutunut ennakoidusti, suunnitelmia on myös jouduttu päivittämään ja säätämään, sillä mikään suunnitelma ei voi ennakoida todellista tilannetta sataprosenttisesti.

Eikä pandemian aikana voi unohtaa muidenkaan uhkien olemassaoloa. 

– Missään ei ole luvattu, että pandemian aikana ei voisi tapahtua myös suuronnettomuuksia tai että vaikkapa vedenjakeluun ei tulisi ongelmia. Tänäkin vuonna on koettu kyber­uhkien realisoituminen, myrskyjä ja tulvia, ydinvoimalahäiriö sekä muualla maailmalla vaikka mitä, Toivonen listaa.

– Ja seuraava iso juttu on todennäköisesti jotain muuta kuin tämä virus. Se voi olla kemikaalionnettomuus, laaja kyberhäiriötilanne, juomaveden saastumistilanne tai jokin sään ääri-­ilmiö, joka testaa järjestelmäämme. Eikä riitä, että pystyimme vastaamaan johonkin asiaan eilen tai toissa päivänä. Se pitää pystyä tekemään joka päivä uudelleen.

Taistelu tarvikkeista

Korona vahvisti arvion, että normaaliolojen kulutus ei ole mitta sille, minkä verran sairaalatarvikkeita ja tiettyjä lääkkeitä kuluu poikkeustilanteessa. Esimerkiksi keväällä 2020 hoitohenkilökunnan tarvitsemien suojainten kohdalla kuukausien tarve normaalioloissa käytettiin päivissä. 

– Terveydenhoidon laitteiden ja tarvikkeiden saatavuusongelmat olivat paljon isompia kuin pelkkä keskustelu hengityssuojaimista, sillä kyse on globaalien markkinoiden rakenteista, Toivonen muistuttaa. Niitä ratkomaan perustettiin keväällä 2020 materiaalisen valmiuden kansallisen koordinaatioryhmä eli LOG 5, jonka puheenjohtajana Toivonen toimii. 

Poikkeusoloissa kansalliset intressit ja protektionismi ovat nousseet pintaan. 

– Tarviketoimituksissa vallitsi jonkin aikaa villin lännen meininki, kun vahvistettuja toimituksia pistettiin jäihin ja kuormia katosi kesken toimituksen. Vain siitä tavarasta, joka oli maassa, voitiin olla varmoja. Ikinä en halua enää olla tilanteessa, jossa joudun katselemaan flight radarista, milloin tarvikelentoja on tulossa maahan ja milloin ne ovat laskeutuneet.