Tunnetaidot käyttöön työyhteisössä

Tunteet ovat hyödyllisiä. Niiden pohjimmainen tarkoitus on tarjota informaatiota ja auttaa sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin. 

Tunnetaitojen puute on yhteydessä masennukseen, ahdistukseen ja uupumukseen. Mikään ei onnistu, jos tunteet pyyhitään pois. Ne purkautuvat tavalla tai toisella. 

Valmentaja, diplomi-insinööri ja väitöstutkija Johanna Huhtamäki kertoo, että tunnetaidot helpottavat syvien ihmissuhteiden solmimista, mikä tukee työyhteisön psykologista turvallisuutta. Tiimin yhteistyö sujuu, kun tiimin jäsenet kohtaavat sekä omat että toistensa tunteet. Koko organisaation suorituskyky nousee. 

– Syntyy hyviä ratkaisuja ja ideoita, joita ei muodostu, jos työntekijöiden tunnepuolta ei ymmärretä. Tunnetaitojen ansiosta heistä saadaan paras irti ilman, että se on työntekijöistä kuluttavaa ja negatiivista. 

Voit valita, miten reagoit   

Tunnetaidoissa on kyse kyvystä tunnistaa omia tunteita, nimetä niitä, olla niiden äärellä ja säädellä niitä. Tunneäly tuo mukanaan lisäksi kykyä tunnistaa muiden tunteita ja säädellä niitä ainakin jossain määrin. Tunneosaamisen kehittäminen tapahtuu portaittain. 

Huhtamäki vertaa tunnetaitojen kehittämistä maratonin juoksemiseen. Omaa kuntoa ei voi nostaa maratonille lähtemällä vaan kuntoa täytyy nostaa pikkuhiljaa jo ennen maratonia ja treenata perusasioita. Myös tunnetaitojen kehittäminen vaatii harjoittelua.

Johtajia valmentava Huhtamäki kysyy usein, mikä on sellainen tunne, jota he eivät haluaisi tuntea. Yleisimpiä vastauksia ovat viha ja kiukku, jotka ovat saman tunteen eri nimiä. Johtajat eivät haluaisi olla vihaisia, koska heitä pelottaa se, mitä he tunteen vallassa tekevät tai sanovat. Esimeriksi eräs johtaja kertoi, että kiukkuisena hänestä tulee piikikäs. Toinen kertoi huutavansa vihaisena alaisilleen ja se hävettää häntä jälkeenpäin. 

– Vaikka tunteilla on tietty fysiologinen vaste, mikään tunne ei pakota toimimaan tietyllä tavalla. Reaktio tai toiminta on eri asia kuin tunne. Kun tunnistat tunteesi, pystyt säätelemään toimintaa, johon tunne sinua ohjaa. Voit itse valita, miten toimit ja hallita omaa käytöstäsi. 

Treenaa tunnetaitojasi 

Tunnetaitojen kehittäminen alkaa aina itsestä. Hyväksy se, että tunteet ovat todellisia. Niitä ei kannata vältellä, eikä juosta pakoon, ne ovat väistämätön osa ihmisyyttä. Ne eivät tee sinusta heikompia tai huonompia vaan juuri niiden vuoksi sinulla on mahdollisuus tehdä viisaita päätöksiä. 

– Tunteet ovat puolellamme, eivät meitä vastaan. 

Tunteiden kanssa voi hyödyntää erilaisia tekniikoita. Esimerkiksi aikalisän ottaminen on yksi keskeinen tunnetaidon ulottuvuus. Kun huomaat olevasi vihainen, laske kymmeneen. 

Kollega ymmärtää sinua toden­näköisesti paremmin, kun et syytä häntä, vaan kerrot aidoista tunteistasi.

Tunteet ovat hyvin lyhytkestoisia. Ne kestävät yleensä muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin. Suurin osa tunnepiikeistä jää alle kymmeneen sekuntiin. 

Tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen ja voivat elää pitkäänkin työyhteisössä. Kun yksi suuttuu, toinenkin suuttuu. Eri ihmisten suuttumus on eri vaiheissa ja siksi suuttumuksen kokonaiskesto voi olla hyvinkin pitkä. Ihmiset ruokkivat toinen toistensa suuttumusta. 

Tunteiden lisäksi koemme tunnetiloja, jotka ovat tunteita pitkäkestoisempia. Ihmiset ovat lähtökohtaisesti tunnetilaltaan erilaisia. Joku on esimerkiksi perusluonteeltaan melankolisempi, toinen hyökkäävämpi. 

Joskus tunteet, kuten suru, ovat äärettömän intensiivisiä ja voimakkaita. Yhteen asiaan keskittyminen helpottaa. Voit esimerkiksi keskittyä hengittämiseen tai puristaa käsiä yhteen. Muistuta itseäsi, että ”tämäkin menee ohi, minusta ei tunnu tältä ikuisesti”. 

– Luota siihen, että tunne menee ohi, vaikka sinusta tuntuisi kuinka pahalta.  

Tunteista puhumisen sudenkuoppa 

Tunteista puhuminen voi tyynnyttää mieltä. Tosin on myös tutkimuksia, joiden mukaan, tunteesta puhuminen lisää tunnetta. Huhtamäen mielestä eri tutkimusten välinen ristiriita puhumisen hyödyllisyydestä voi selittyä sillä, puhutaanko sekundäärisistä eli toissijaisista vai primaarisista eli ensisijaisista tunteista. Sekundäärinen tunne on usein suojatunne. 

Usein neuvotaan puhumaan vaikeista asioista minä-kielellä, kertomalla miltä minusta tuntuu. Tässä mennään helposti jorpakkoon. Esimerkiksi, jos sanot ”minusta tuntuu pahalta, ettet tehnyt kuten sovimme”, viestisi tuskin menee perille, koska puhut sekundäärisestä tunteesta. Primääritunteesi voi olla esimerkiksi pelko tai epävarmuus. Voit kertoa, että pelkäät joutuvasi arvostelun kohteeksi, kun työparisi ei tehnyt ajoissa sitä, mitä piti. 

– Tunteista voi puhua tavalla, joka on kaukana tunneälykkyydestä. Esimerkiksi uhrinäkökulman lietsominen johtaa helposti konfliktiin. 

Primaaritunne on se todellinen tunne, joka sinun pitää tunnistaa, jotta se voi tulla nähdyksi ja aito kohtaaminen tapahtuu. Kollega ymmärtää sinua todennäköisesti paremmin, kun et syytä häntä, vaan kerrot aidoista tunteistasi. Primaaritunteista puhuminen helpottaa. 

Riitatilanteissa keskustelut käydään usein molempien osapuolten sekundääritunteiden välillä, jolloin todellista kohtaamista ei tapahdu. Molemmilla on tunne, ettei toinen ymmärrä häntä. Tätä tapahtuu Johanna Huhtamäen mukaan jatkuvasti parisuhteissa, ystävyyssuhteissa ja työkavereiden välillä. 

Ärsyttääkö työkaverin nauru? 

Tunteisiin liittyy paljon uskomuksia, joista monet ovat lapsuudesta peräisin. Olet saattanut esimerkiksi oppia, että kiukku ei ole hyväksytty tunne. 

Työyhteisössä saatetaan torpata myös positiivisia tunteita. Esimerkiksi työkavereiden yhdessä nauraminen voi ärsyttää jotakuta. Silloin on hyvä kysyä itseltään, sallinko itseni iloita, nauttia elämästä ja olla onnellinen tai liittyykö ärtymykseeni joitain omia uskomuksiani. 

– Jos toisen ihmisen tunne laukaisee minussa jotakin, se kertoo yleensä jotain tärkeää minusta itsestäni, kertoo Johanna Huhtamäki. 

Näin johdat tunnetaitoja 

• Treenaa ensin omia tunnetaitojasi. Jos et osaa olla omien tunteidesi äärellä, et voi johtaa muidenkaan tunteita. Esimerkiksi, jos et pysty kohtaamaan omaa kiukkuasi, välttelet mahdollisesti muiden vihan tunteita. 
• Pyri pääsemään kiinni toisen primaariin tunteeseen ja lievittämään sitä tarvittaessa. Kuuntele ja ymmärrä sen sijaan, että yrität ratkaista asiaa tai sanot, että toinen tulkitsi tilanteen väärin. Voit sanoa esimerkiksi ”ikävää, että sinua pelottaa, olen pahoillani siitä”. 
• Kun toinen on tunnekuohun vallassa, pyri kohtaama itse tunne sen sijaan, että yrität puhua hänelle järkeä. Keskustelu onnistuu todennäköisemmin, kun kohtaat ensin toisen tunteet.